Hyvän tieteellisen käytännön edistäminen oppimisessa ja vilppi- ja loukkausepäilyjen käsitteleminen

1 Ohjeen tarkoitus

Tutkimuseettisen Neuvottelukunnan (TENK) uudistetussa, yhteiseurooppalaisille ohjeille perustuvissa, vuonna 2023 julkaistuissa hyvän tieteellisen käytännön (HTK) ohjeessa ja muistilistassa korostuvat hyvien tutkimuskäytäntöjen ja vastuullisen tutkimuskulttuurin edistäminen. Tämän oppimis- ja opetustoimintaan laaditun ohjeen tarkoituksena on edistää yhtenäistä toimintakulttuuria hyvien tieteellisten käytäntöjen noudattamiselle, vilppi- ja loukkausepäilyilmoitusten tekemiselle sekä rohkaista kaikkia laurealaisia hyödyntämään toiminnassaan olemassa olevia HTK-työkaluja.

Laurean henkilökuntaa rohkaistaan osallistumaan oman alueensa, Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteellisen eettisen toimikunnan, järjestämiin hyviä tieteellisiä käytäntöjä edistäviin koulutuksiin sekä hyödyntämään toimikunnan osaamista tutkimus- ja kehittämistyössään. TENK:in kouluttama Laurean tukihenkilö toimii henkilökunnan tukena ylemmän ammattikorkeakoulun HTK-kysymyksissä ja -loukkausepäilytapausten käsittelyprosessissa. On kaikkien laurealaisten etu, että oppimiseen liittyvät vilppiepäilyt ja hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyt tukitaan valvotussa prosessissa mahdollisimman nopeasti (TENK 2023a; TENK 2023b).    

Tämä Laurean toimintaan sovellettu ohje koskee oppimista ja opetusta sekä niihin liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa (TENK 2023a; TENK 2023b). Ammattikorkeakoulussa oppimisen ja opetuksen tuloksina syntyy tutkimukselliseen kehittämiseen tai tutkimukseen perustuvia kirjallisia ja/tai toiminnallisia tuotoksia. Tuotosten avulla oppijat osoittavat osaamistaan ja tuottavat arvioitavia opintosuorituksia osaksi opintojaan tai tutkintoaan. Tuotoksia voivat olla esimerkiksi julkaisut, aineistot (data ja metadata), tutkimussuunnitelmat, koodit, ohjelmistot, kuvat, keinotekoiset esineet (artefaktit), muu tutkimusmateriaali ja menetelmät (ALLEA 2023, 3).

Kaikessa oppimiseen ja opettamiseen liittyvässä julkaisu-, kehittämis- ja tutkimustoiminnassa on hyvä sopia aineistojen ja tulosten käytöstä ja tekijyydestä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (TENK 2019, TENK 2023a, TENK 2023b & ALLEA 2023). Hyvän tieteellisen käytännön mukaisen kirjoittamisen, aineistojen käyttö- ja viittaustekniikoiden noudattamisen sekä kirjallisten tekijyys- ja käyttöoikeussopimusten avulla voidaan ehkäistä mahdollisia intressiristiriitoja, tekijänoikeus- ja HTK-loukkauksia sekä muita konfliktitilanteita.

HTK-loukkaukselta vältytään esimerkiksi kaikkien partnereiden ollessa hyvin informoituja ja tietoisia tulosten julkaisemisesta ennen julkaisun lataamista digitaaliselle alustalle (ALLEA 2023). Suomessa TENK on vuodesta 1994 alkaen ohjannut hyvien tutkimuseettisten käytänteiden toteutumista ihmistieteissä. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (ARENE 2020) on ohjeistanut hyvien käytänteiden soveltamista ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE) ja valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (Tukija) ohjaavat oman alansa hyviin tutkimuseettisiin käytänteisiin ja tuottavat materiaalia alan ammattilaisten käyttöön. Tietosuojan piiriin kuuluvien materiaalien käyttämisestä on saatavilla tietoa tietosuojavaltuutetun toimistosta ja Laurean opiskelijoiden ja henkilökunnan intraneteistä. Tekijänoikeuksista tietoa on saatavilla esimerkiksi Kopioston verkkosivuilta.

Suomessa terveysalan, varsinkin lääketieteellisen tutkimuksen HTK-ohjeet ovat tiukat ja sitovat. Eurooppalaisittain tiukkoina ne koskevat kaikkia monialaisia toimijoita ja siksi niiden noudattaminen saatetaan kokea haastavaksi. Laurean alueella lakisääteinen vastuu lääketieteellisten HTK-käytänteiden ohjeistuksesta ja eettisten lausuntojen antamisesta on HUS:n eettisellä toimikunnalla. Tutkimusluvat haetaan asianomaisista organisaatioista.

2 Ohjeen soveltamisala ja kohderyhmät

TENKin mukaan (2023a, 11) ”Hyvät tieteelliset menettelytavat voidaan tutkimusetiikan eurooppalaista ohjeistusta mukaillen liittää kahdeksaan tieteellisen toiminnan alueeseen, jotka ovat 1) toimintaympäristö, 2) koulutus, ohjaus ja mentorointi, 3) tieteellisen työn tekeminen, 4) eettisyys ja ennakointi, 5) tutkimusaineistojen käsittely ja hallinta, 6) yhteistyö, 7) tekijyys, julkaiseminen ja viestintä sekä 8) asiantuntija- ja arviointitehtävät.”

TENKin HTK-ohje, johon tämä dokumentti perustuu, ohjaa siis myös ammattikorkeakoulun oppimis-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa. Korkeakoulujen opinnoissa ja niihin liittyvissä opinnäytteissä tulee noudattaa HTK-ohjeen mukaisia hyvän tieteellisen käytännön menettelytapoja. Laurea vastaa niihin perehdyttämisestä. Tutkintojen opintoihin ja opinnäytteisiin liittyviä vilppi- ja HTK-loukkausepäilyjä käsitellään korkeakoulujen sisäisten prosessien ja ohjeistusten mukaisesti.

”Tämän ohjeen mukaista HTK-prosessia ei myöskään sovelleta seuraaviin esimerkkeihin, ellei samalla ole kyse hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta:

• tieteelliset tai taiteelliset näkemyserot tai koulukuntakiistat
• oikeudelliset kysymykset, kuten tekijänoikeus-, tietosuoja-, patentti tai
  hallintolain rikkomukset tai salassapitovelvollisuuden rikkominen
• työsuhdekiistat tai työyhteisöongelmat
• tehtävien täytöt tai nimitykset”. (TENK 2023a.)

Tätä ohjetta sovelletaan Laurean kaikkiin tutkinto-opiskelijoihin ja avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoihin sekä opiskelijavaihdossa Laureassa oleviin tutkinto-opiskelijoihin. Ohje koskee myös tilauskoulutuksia sekä Laurean henkilökuntaa. Muiden ammattikorkeakoulujen tutkinto-opiskelijoihin sovelletaan oman kotikorkeakoulun vilppiin puuttumisen menettelytapoja. Laurealla on kuitenkin oikeus päättää omassa toiminnassaan suoritettavien opintojen arvioinnista ja hyväksymisestä. Kaikki HTK-loukkausepäilyt ja vilppitapaukset tutkitaan ja ratkaistaan mahdollisimman pian havaitsemisen jälkeen pedagogisin ja ohjauksellisin keinoin tämän ohjeen mukaisesti.

TENK on määritellyt 2023 julkaisemiensa HTK-ohjeiden sitovuutta kansainvälisessä toiminnassa seuraavasti: ” HTK-ohje on linjauksiltaan sopusoinnussa kansainvälisten ohjeistusten kanssa, mutta se sisältää lisäksi ohjeet Suomessa noudatettavasta HTK-loukkausten määrittelystä ja loukkausepäilyjen käsittelystä. Kansainväliset ohjeistukset eivät sido tieteenharjoit­tajia ja tiedettä tukevia tahoja Suomessa samalla tavalla kuin HTK-ohje.” (TENK 2023a, 10.)

3 Ohjeen arvoperusta

”Laurea-ammattikorkeakoulun toimintaa ja työskentelyä ohjaavia arvoja ovat avoimuus, vaikuttavuus ja vastuullisuus. Avoimuus merkitsee arvona kaikkien toimintojen läpinäkyvyyttä. Jaamme korkeakouluyhteisössä avoimesti osaamista, tietoa ja materiaaleja. Avoimuus rakentaa näin keskinäistä luottamusta. Vaikuttavuus arvona ohjaa kaikkea tekemistämme. Laurean yhteiskunnallinen vaikuttavuus tarkoittaa työelämäosaamisen ja elinvoiman kehittymistä Uudellamaalla. Vastuullisuus arvona tarkoittaa vastuun ottamista oman työmme tuloksista ja yhdessä tekemisestä. Laureassa huomioimme kaikessa toiminnassamme taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen. Luomme uusia kestävän kehityksen ratkaisuja opetuksen ja TKI-toiminnan avulla.” (Strategia 2030.)

Laurealaisessa toiminnassa noudatetaan eurooppalaisia kehittämis- ja tutkimustoimintaa ohjaavia periaatteita (ALLEA 2023, 5). Luotettavuus (Reliability) ohjaa laadun varmistamista resurssien käytössä, suunnittelussa, metodologian soveltamisessa sekä tulosten analysoinnissa ja käytössä. Rehellisyys (Honesty) todentuu kaikessa tutkimuksen kehittämisessä, toteuttamisessa, tarkistamisessa, raportoinnissa ja viestimisessä läpinäkyvällä, oikeudenmukaisella ja puolueettomalla tavalla. Kunnioitus (Respect) ohjaa käyttäytymistä opiskelijoita, kollegoita, tutkimukseen osallistuvia, tutkimuskohteita, yhteiskuntaa, ekosysteemeitä, kulttuuriperintöjä ja ympäristöä kohtaan. Vastuullisuus ohjaa koulutusta ja opetusta suunnittelusta toteutukseen, ohjaukseen, mentorointiin ja arviointiin sekä tutkimusta ja kehittämistä aina ideasta ja suunnittelusta julkaisuun, johtamiseen ja organisointiin, koulutukseen, ohjaukseen ja mentorointiin sekä laajempiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. 

4 Ohjeen säädösperusta

Tutkimukselliseen ja tieteelliseen toimintaan liittyvä tiedonhankinta ja -käsittely sekä tiedon julkaiseminen ja säilyttäminen ovat yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tehtäviä (ALLEA 2023; TENK 2023a.) Laurea on sitoutunut noudattamaan eurooppalaisia ja kansallisia hyvän tieteellisen käytännön ja sen loukkausepäilyn käsittelyä koskevia ohjeita ja sopimuksia (ALLEA 2023; ARENE 2020; TENK 2023a). Laurea on velvollinen kouluttamaan opetus-, tutkimus- ja kehittämishenkilökuntaansa HTK-ohjeiden mukaiseen toimintaan, HTK-loukkausten tunnistamiseen, loukkausepäilyjen ilmoittamiseen sekä tutkimis- ja seuraamusprosessiin. Koulutuksen saatuaan kaikki laurealaiset opettajat ja ohjaajat huomioivat opiskelijoidensa ja ohjattaviensa HTK-osaamisen kehittymisestä osana opetusta ja ohjausta.

HTK-loukkaus- tai vilppiepäilyissä, niiden tutkimisessa ja ratkaisemisessa noudatetaan ammattikorkeakoululain 38 §:ää (Ammattikorkeakoululaki 832/2014), hallintolakia, TENKin HTK-ohjeistusta (2023a) sekä Laurean tutkintosääntöä. HTK-loukkaus koskee vain ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäyte- ja kehittämistöitä.

”Hyvän tieteellisen käytännön vastaisen toiminnan tai laiminlyönnin vakavuutta arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tieteenalan erityispiirteet. Arvioinnissa punnittavia seikkoja ovat esimerkiksi toiminnan laajuus, toistuvuus, tieteellinen merkitys ja haitallisuus.” (TENK 2023a.)

On kuitenkin hyvä huomata, että myös amk-opinnoissa on noudatettava hyvää tieteellistä käytäntöä. Hyvää tieteellistä käytäntöä koskevien ohjeiden soveltaminen on korkeakouluyhteisön itsesäätelyä, jolle lainsäädäntö määrittelee rajat. (TENK 2023). Hyvä tieteellinen käytäntö on myös osa Laurea-ammattikorkeakoulun laatujärjestelmää.

5 Vilppi opinnoissa

Laurea-ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä todetaan, että opintosuoritus hylätään, jos opiskelijaa epäillään vilpistä. Tällöin sovelletaan ammattikorkeakoululain 38 §:ää (Ammattikorkeakoululaki 832/2014). Tämän kurinpitopykälän mukaan opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän menettelee toistuvasti vilpillisesti tai jos vilppi on vakava.

5.1 Vilppi tentti- tai koetilanteessa

Tenttivilppi tarkoittaa lunttaamista tenttitilanteessa, apuvälineiden luvatonta käyttöä, keskustelua tai toisen puolesta tentin tekemistä. Jos opiskelijan epäillään syyllistyneen tenttivilppiin, koe keskeytetään hänen osaltaan. Tentin tai kokeen valvoja ilmoittaa epäilystä vastaavalle opettajalle ja korkeakoulun nimeämälle yhdyshenkilölle. Tenttivilpistä seuraa aina tentin hylkääminen ja suorituskerran menetys. (Tutkintosääntö 29 §) Jos verkkovalvotussa tentissä on vilppiepäily, lehtori ottaa yhteyttä verkkovalvonnan pääkäyttäjään dcell@laurea.fi jotta nauhoite saadaan talteen.

5.2 Plagiointi eli luvaton lainaus

Lainauksissa ja lähdemerkinnöissä tulee noudattaa Laurean ohjeistusta (Lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Laurea-ammattikorkeakoulussa).

Plagiointi on toisen henkilön työn tai ideoiden luvatonta käyttöä antamatta asianmukaista kunniaa alkuperäiselle lähteelle (ALLEA 2023, 11). Plagiointia tapahtuu useilla eri tavoilla (Liitetaulukko 1).

Opiskelija ei saa kopioida ja esittää omanaan toiselta opiskelijalta, internetistä tai muusta lähteestä saamaansa toisen tekemää työtä. Sama koskee myös osittaista kopioimista. Kiellettyä on myös oman työn luovuttaminen toiselle silloin, jos vastaanottajan tarkoituksena on käyttää sitä vilpillisesti omaksi hyödykseen. Jos epäilys vilpillisestä toiminnasta syntyy, se selvitetään tämän ohjeen luvussa 6 kuvatun prosessin mukaisesti.

Luvatonta toimintaa on myös käyttää oppimistehtävässä samaa, jo aiemmin toisessa yhteydessä esitettyä työtä ilman, että tästä on sovittu etukäteen opettajan kanssa. Myös osittainen aikaisemman työn käyttäminen on kiellettyä, jos siitä ei ole sovittu opettajan kanssa.

Oppimistehtävien, opinnäytetöiden, artikkelien, raporttien ja muiden tekstien tai niiden osien kopiointi ja esittäminen omina suorituksinaan on kiellettyä. Laureassa plagioinnin tunnistusohjelman käyttö on osa opintosuorituksen arviointiprosessia (ARENE 2020).

5.3 Tekoälyn luvaton tai vilpillinen käyttö

Tekoälyn avulla tuotettujen aineistojen esittäminen omina tuotoksina on kiellettyä. Tekoälyn käytöstä on ohjeistettu erillisellä ohjeella. (Tekoälyn hyödyntäminen opetuksessa ja opiskelussa Laurea-ammattikorkeakoulussa.) Plagioinnin tunnistusohjelmaa käytetään kaikissa opinnäytetöissä, laajoissa oppimistehtävissä, ja erikseen teksteissä, joissa on syytä epäillä plagiointia. Palautetun työn todennettu plagiointi johtaa suorituksen hylkäämiseen ja mahdolliseen varoitukseen tai määräaikaiseen erottamiseen.

6 Laurean prosessi vilppiepäilytapauksessa 

Laureassa noudatetaan eurooppalaisia korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia koskevia ohjeita (ALLEA 2023,11-12).  Vilppiepäilyt käsitellään seuraavien periaatteiden mukaisesti:

1. Jokaista, jota epäillään vilpistä, pidetään syyttömänä, kunnes toisin todistetaan.
2. Tutkinnat ovat oikeudenmukaisia, kattavia ja ne suoritetaan tarkoituksenmukaisesti, tarkkuudesta, objektiivisuudesta tai perusteellisuudesta tinkimättä.
3. Tutkinnassa mukana olevat osapuolet paljastavat tutkinnan aikana mahdollisesti syntyvät eturistiriidat.
4. Tutkinta on vietävä päätökseen.
5. Tutkinta tehdään luottamuksellisesti asianosaisten suojelemiseksi.
6. Vilpittömässä mielessä toimivien ilmiantajien oikeuksia suojellaan tutkinnan aikana ja varmistetaan, etteivät heidän uramahdollisuutensa vaarannu.
7. Yleiset menettelytavat hyvän tutkimuskäytännön loukkauksien käsittelemiseksi ovat julkisesti saatavilla niiden läpinäkyvyyden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.
8. Vilpistä epäillyille annetaan täydelliset tiedot epäilyistä ja hänelle annetaan mahdollisuus oikeudenmukaiseen prosessiin väitteisiin vastaamiseksi ja todisteiden esittämiseksi.
9. Vilpin tutkinnassa otetaan huomioon sekä yksilöiden että laitosten rooli hyvän tutkimuskäytännön rikkomisessa.
10. Mikäli epäily vilpistä osoitetaan oikeaksi, on seurausten oltava oikeassa suhteessa rikkomuksen vakavuuteen.
11. Mikäli epäilyt eivät osoittaudu todeksi, on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin epäiltyjen vapauttamiseksi epäilyistä.

Seuraavassa on kuvattu tarkemmin vilppitapauksen käsittelyn eteneminen ja eri toimijoiden roolit asian selvittelyssä. Prosessin eteneminen on kuvattu kuviossa 1 siitä kohdin, kun opettaja on huomannut tai hänelle on ilmoitettu vilpistä.

Tähän väliin kaavio prosessista

6.1 Opettajan toiminta vilppiepäilyssä

1. Opettaja ottaa asian ensin puheeksi opiskelijan kanssa ja pyytää selvitystä tapahtuneesta.
2. Jos tässä keskustelussa ilmenee, että vilppiepäily on aiheeton, asian käsittely päättyy.
3. Jos opiskelija ei myönnä keskustelussa vilppiä, opettaja ottaa yhteyttä vilppiasioista vastaavaan yhdyshenkilöön lähettämällä hänelle kuvauksen tilanteesta sähköpostitse ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijan osalta osoitteeseen  vilppiamk@laurea.fi ja YAMK:n opiskelijan osalta  vilppiyamk@laurea.fi
4. Yhdyshenkilö ottaa yhteyttä opiskelijaan ja alkaa selvittää tapahtunutta. Järjestetään tapaaminen, jossa ovat läsnä opiskelija ja yhdyshenkilö sekä opiskelijan niin halutessaan hänen tukihenkilönsä, tarvittaessa myös opettaja.
5. Jos vilppi todetaan, suoritus hylätään ja opettaja antaa ohjeet hylätyn suorituksen uusimiseksi.
6. Toistuvasta vilpistä käynnistetään aina ammattikorkeakoululain 38§ mukainen menettely. 

6.2 Tenttivalvojan tehtävät tenttivilppitapauksessa

1. Kun tenttivalvoja havaitsee tenttitilanteessa tenttivilpin, koe keskeytetään ja valvoja voi harkintansa mukaan pyytää henkilöä poistumaan tilasta. Tähän voidaan ryhtyä vain, jos vilppitapahtuma oli ilmeinen, opiskelija myöntää tapahtuneen, kokeesta poistaminen tapahtuu yhteisymmärryksessä opiskelijan kanssa ja se on muutoinkin turvallista kaikille osapuolille. Pyyntöä poistua ei tule esittää, jos se vaarantaa valvojan tai muiden tilassa olevien turvallisuuden.
2. Vilppiepäilystä pyritään selvittämään muualla kuin itse koetilassa.
3. Jos henkilö ei suostu pyynnöstä huolimatta poistumaan, hänen annetaan olla tilassa siihen asti, kunnes koe on ohi, muut ovat poistuneet, paikalle on saatu toinen valvoja ja asia voidaan ratkaista yhteistyössä opiskelijan kanssa.
4. Jos henkilön poistaminen tilasta olisi kuitenkin välttämätöntä uhkaavan tai muuten turvallisuutta vaarantavan käyttäytymisen vuoksi, paikalle kutsutaan viivytyksettä poliisiviranomainen.
5. Valvojana toiminut henkilökunnan jäsen lähettää tilanteesta sähköpostin vilppiAmk@laurea.fi tai vilppiYamk@laurea.fi. Viestiin kirjoitetaan tapahtuman kulku sekä se, mihin vilppiepäily kohdistuu ja muu olennainen tieto. 
6. Jos verkkovalvotussa tentissä on vilppiepäily, keskustellaan opiskelijan kanssa. Jos epäily ei selviä, opettaja pyytää viipymättä nauhoitteen talteenottoa verkkovalvonnan pääkäyttäjältä. Nauhoite tallennetaan ja käsittelyn jälkeen poistetaan.

6.3 Yhdyshenkilön tehtävä vilppiasian käsittelyssä

1. Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoita varten on omat ilmoituskanavansa. Saatuaan tiedon yhteyshenkilö kutsuu sähköpostitse tai puhelimitse opiskelijan kuulemiseen. Kutsusta ilmenevät kuulemisen syy, ajankohta ja tarvittaessa muita ohjeita.  
2. Yhdyshenkilö kuulee opiskelijan näkemyksen tapahtuneesta ja kirjaa muistion kuulemisesta päätöksineen. Muistio lähetetään ilmoituksen tehneelle opettajalle ja opiskelijalle.  
3. Mikäli vilppi on toistuva tai vakava, yhdyshenkilö tekee tarvittaessa rehtorille esityksen varoituksen antamisesta.  
4. Jos opiskelija on tyytymätön päätökseen, hän voi hakea arvioinnin oikaisua Laurean tutkintolautakunnalta 14 vuorokauden kuluessa. Tämä aika lasketaan siitä hetkestä, kun opiskelija on saanut tiedon päätöksestä

6.4 Rehtorin tehtävä vilppitapauksessa

1. Jos vilppiasiassa on edetty rehtorille ilmoittamiseen, hän kuulee opiskelijaa ennen mahdollista päätöstään.
2. Jos rehtori päätyy antamaan teosta varoituksen, tästä tehdään kirjallinen päätös perusteluineen. Opintoasiainhallinnossa merkitään rehtorin antama kirjallinen varoitus Peppiin opiskelijan lisätietoihin.
3. Tämä päätös annetaan opiskelijalle tiedoksi todisteellisesti ja siihen liitetään mukaan muutoksenhakuohje.
4. Tähän päätökseen opiskelija voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
5. Tämä päätös voidaan panna täytäntöön, vaikka opiskelija hakisikin sille muutosta, jos hallinto-oikeus ei ole toisin asiasta määrännyt.
6. Jos teko olisi erityisen törkeä tai opiskelija jatkaisi edelleen vilpillistä toimintaansa rehtorin antamasta varoituksesta huolimatta, Laurea-ammattikorkeakoulun hallitus voi päättää opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta rehtorin esityksestä.

7 HTK-loukkaus oppivassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa

Oppiva tutkimus- ja kehittämistoiminta voi olla eettisesti hyväksyttävää, luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla.

Tieteellinen epärehellisyys (scientific dishonesty) ja HTK-loukkaus (misconduct in science) käsitteet kuvaavat tutkijoiden epärehellistä toimintaa. Tieteelliseen epärehellisyyteen sisältyvät tutkimusvilpin lisäksi myös tutkijan muut väärinkäytökset, kuten piittaamattomuus hyvistä tutkimuskäytänteistä ja suuren yleisön harhauttaminen. Tutkimusta tehtäessä huolimattomuus luetaan tutkijan piittaamattomaksi toiminnaksi. Tutkimusalan erityisten eettisten ohjeiden rikkomista pidetään HTK-loukkauksena. (HTK 2023; Karjalainen & Saxén 2002, 222.)

HTK-loukkaus voi olla tarkoituksellista tai tahatonta. Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset jaotellaan kahteen kategoriaan, jotka ovat 1) vilppi tieteellisessä toiminnassa ja 2) piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä. (TENK 2023a.)

7.1 HTK-loukkausepäilyprosessi Laureassa

HTK-loukkausepäilyprosessi alkaa ilmoituksella korkeakouluyksikön nimeämälle yhdyshenkilölle. Ilmoituskanava on tätä tarkoitusta varten luotu oma sähköposti (yamkvilppi@laurea.fi).

Yhdyshenkilö varmistaa ilmoituksen aiheellisuuden, täyttää TENK:n ilmoituslomakkeen yhdessä ilmoittajan kanssa ja tiedottaa aiheellisesta ilmoituksesta rehtoria, koulutuksesta vastaavaa vararehtoria, YAMK:sta vastaavaa yksikön johtajaa ja Laurean TENK:n yhdyshenkilöä. Yhdyshenkilö siirtää aiheellisen ilmoituksen esiselvitykseen.

Esiselvityksen suorittaa rehtorin nimeämä vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö kokoaa esiselvitystä varten asiantuntijaryhmän. Esiselvityksessä kuullaan ilmoituksen tekijää, ilmoituksen kohteena olevaa henkilöä ja ilmoituksen kohteena olevaa työlle nimettyä ohjaajaa. Esiselvityksessä voidaan tarvittaessa käyttää sisäisiä ja ulkoisia asiantuntijoita. Esiselvityksestä kootaan raportti, joka toimitetaan rehtorille.

Rehtori tekee esiselvityksen pohjalta päätöksen prosessin lopettamisesta tai varsinaisen selvityksen aloittamisesta. Päätös annetaan tiedoksi ilmoitusta koskeville osapuolille sekä tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle.

Rehtori käynnistää tarvittaessa varsinaisen selvityksen ja sitä varten ryhmän ja sen vastuuhenkilön sekä jäsenet. Varsinaisessa selvityksessä kuullaan kaikkia ilmoitusta koskevia osapuolia ja asiantuntijoita. Selvitysryhmä kokoaa varsinaisesta selvityksestä raportin. Rehtori tekee varsinaisen selvityksen pohjalta päätöksen loukkausepäilystä ja sen seurauksista. Päätös annetaan tiedoksi ilmoitusta koskeville osapuolille sekä tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle.

Tähän väliin kaavio 2

7.2 Roolit loukkausepäilyn (YAMK) käsittelyssä

Yhdyshenkilö

• Yhdyshenkilö ottaa vastaan loukkausepäilyt, arvioi epäilyjen aiheellisuuden, siirtää ilmoituksen käsittelyn esiselvitykseen ja tiedottaa aiheellisista ilmoituksista rehtoria, koulutuksesta vastaavaa vararehtoria, YAMK:sta vastaavaa yksikön johtaja ja TENK:n yhdyshenkilöä 

TENK:n yhdyshenkilö

• TENK:n yhdyshenkilö toimii tarvittaessa asiantuntijana, mutta ei muutoin osallistu selvityksiin 

Esiselvityksestä vastaava rehtorin nimeämä vastuuhenkilö ja jäsenet

• Rehtorin nimeämä henkilö johtaa ja suorittaa esiselvityksen yhdessä ryhmän jäsenien kanssa, ja toimittaa rehtorille raportin esiselvityksestä 

Varsinaisen selvityksen rehtorin nimeämä vastuuhenkilö ja jäsenet

• Rehtorin nimeämä vastuuhenkilö johtaa ja suorittaa selvityksen yhdessä ryhmän jäsenien kanssa, ja toimittaa rehtorille raportin varsinaisesta selvityksestä 

Rehtori

• Nimeää esiselvityksestä ja varsinaisesta selvityksestä vastaavan henkilön ja tekee päätöksen esiselvityksen päättämisestä, varsinaisen selvityksen aloittamisesta ja päätöksen loukkausepäilystä ja sen seurauksista

Huomioitavaa:

Jos epäily vilpistä kohdentuu ylemmän ammattikorkeakoulun arvioitavaksi jätettyyn opinnäytetyöhön, arviointi keskeytetään ja siitä ilmoitetaan yhdyshenkilölle, joka siirtää käsittelyn esiselvitykseen. Opinnäytetyön arviointia ei voi jatkaa ennen kuin selvityksestä ja jatkotoimenpiteistä on tehty päätös.

Jos vilppiepäily tulee Laurean tietoon vasta, kun opintosuoritus on jo arvioitu tai hyväksi lukeminen on jo tehty, voidaan jo tehdyt päätökset oikaista ja ryhtyä asian selvittämiseen ja mahdollisiin kurinpitotoimiin. Sama koskee ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon jo hyväksyttyä opinnäytetyötä, jolloin mahdollinen epäilys vilpistä voidaan tutkia Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK 2023a) ohjeen mukaisesti silloin, kun työ ei ole vanhempi kuin kaksi vuotta. Erityisen painavista syistä voidaan tutkia myös kahta vuotta vanhempi opinnäytetyö.

8 Asiakirjojen säilyttämisestä

Edellä mainittuja asiakirjoja säilytetään Laureassa asiallisesti sen mukaan, mitä säilyttämisestä on erikseen määrätty.

Liite 1 Esimerkkitapauksia vilpistä ja piittaamattomuudesta

”Suomessa hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta jaetaan kahteen muotoon, jotka ovat vilppi tieteellisessä toiminnassa ja piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Ne voivat ilmetä millä tahansa tieteellisen toiminnan alueella ja missä tahansa tieteellisen toiminnan vaiheessa.” (TENK 2023a.)

Vilppi tieteellisessä toiminnassa vääristää tutkittua tietoa ja harhauttaa tiede- ja
tutkimusyhteisöä, päätöksentekijöitä tai yleisöä. Lisäksi se heikentää tieteellisen työn, sen tulosten tai tuotosten arvoa ja tieteen arvostusta sekä aiheuttaa haittaa muille tieteellisen työn tekijöille ja tutkittaville. Vilppi tieteellisessä toiminnassa luokitellaan Suomessa kansainvälisen käytännön mukaisesti kolmeen alaluokkaan, jotka ovat sepittäminen (engl. fabrication), vääristely (falsification, misrepresentation) ja plagiointi (plagiarism). (TENK 2023a.) Taulukossa 1 on kuvattu vilpillistä toimintaa korkeakoulutuksessa.

Taulukko 1. Vilpillinen toiminta korkeakoulutuksessa (TENK 2023 a, 16 – 17).

Käsite	Määritelmä
Sepittäminen (fabrication)	”Sepittämisellä tarkoitetaan tekaistujen havaintojen, aineistojen tai tulosten esittämistä. Esimerkiksi tieteellisessä raportissa esitettyjä havaintoja ei tällöin ole tehty raportissa kuvatulla tavalla tai menetelmillä.”
Vääristely (falsification)	”Vääristelyä on perusteeton tutkimustiedon muuntelu. Havaintojen vääristelyllä tarkoitetaan alkuperäisten havaintojen muokkaamista tai esittämistä niin, että havaintoihin perustuva tulos vääristyy. Tulosten vääristelyllä tarkoitetaan tieteellisesti perusteetonta tutkimustulosten muuttamista tai valikointia. Vääristelyä voi ilmetä esimerkiksi julkaisussa, julkaistavaksi tarkoitetussa käsikirjoituksessa, oppimateriaalissa tai rahoitushakemuksessa. Vääristelyä on myös johtopäätösten kannalta olennaisten tulosten tai tietojen esittämättä jättäminen.”
Plagiointi (plagiarism)	”Plagioinnilla eli luvattomalla lainaamisella tarkoitetaan toisten tekemän työn tai tutkimusideoiden käyttämistä ilman lupaa tai viittausta. Tällöin loukataan myös alkuperäisten tekijöiden oikeuksia näiden omaan tieteelliseen työhön. Plagiointia on sekä suora että mukaillen tehty kopiointi.   Plagiointia on esimerkiksi toisen henkilön tekstin tai sen osan, tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin, tutkimustuloksen, -aineiston, -idean, -havaintojen tai ohjelmakoodin, käännöksen, kaavion, kuvan tai muun kuvallisen ilmaisun esittäminen tai käyttäminen omissa nimissä ilman asianmukaista viittaamista.”

”Muusta hyvän tieteellisen käytännön vastaisesta toiminnasta kuin vilpistä käytetään Suomessa vakiintuneen käytännön mukaisesti nimitystä piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Piittaamattomuuden yltäminen HTK-loukkaukseksi arvioidaan HTK-prosessissa tapauskohtaisesti.” (TENK 2023a.) Taulukossa 2 on kuvattu tiivistetysti ja ammattikorkeakouluun soveltuvia esimerkkejä piittaamattomuudesta TENK:n (2023a) mukaan.

Taulukko 2. Tiivistettyjä esimerkkejä piittaamattomuudesta TENK:n (2023a, 19) mukaan ammattikorkeakoulun toimintaan soveltaen.

Käsite	Sovellettu esimerkki
Suunnitteluun ja valmisteluun liittyvä piittaamattomuus	Opinnäytetyöhön “liittyvien lupien, päätösten ja/tai lausuntojen pyytämättä jättäminen”.
Toteuttamiseen liittyvä piittaamattomuus	– ”Tietolupa- ja tutkimuslupapäätösten noudattamatta jättäminen tai eettisessä ennakkoarviointiprosessissa annettujen lausuntojen noudattamatta jättäminen – Aineistojen sopimaton käyttö tai aineistoa koskevien sopimusten noudattamatta jättäminen – Tutkimustulosten ja -aineistojen puutteellinen dokumentointi ja säilyttäminen” – Muiden opinnäytetyötekijöiden työskentelyn “epäasiallinen viivyttäminen tai vaikeuttaminen”
Tekijyyden loukkaaminen	– “Puutteellinen tai epäasiallinen viittaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin” – Merkittävällä panoksella raportoitavaan prosessiin osallistuneen toimijan ”nimen jättäminen pois julkaisun tekijä- tai kirjoittajaluettelosta” – Tekijyyden manipulointi muulla tavoin, kuten tutkimuksen tekemiseen osallistumattomien henkilöiden sisällyttäminen tekijäluetteloon tai ns. haamukirjoittajan tekemän työn hyväksyminen omiin nimiin”
Tieteellisen työn merkitykseen tai omien tieteellisten ansioiden osoittamiseen liittyvä piittaamattomuus	– Omien ”saavutusten tai ansioiden liioittelu tai muuntelu esimerkiksi ansioluettelossa” – ”Itsensä plagiointi eli samojen tulosten julkaiseminen useita kertoja näennäisesti uusina”
Tieteellisen aseman hyödyntämiseen liittyvä piittaamattomuus	”Merkityksellisten sidonnaisuuksien ilmoittamatta jättäminen tieteellisessä toiminnassa”

Lähteet

ALLEA (2023) The European Code of Conduct for Research Integrity – Revised Edition 2023. Berlin. DOI 10.26356/ECOC Viitattu 14.10.2023.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (ARENE), 2020. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset. Viitattu 15.10.2023.   

Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille

Ammattikorkeakoululaki (932/2014). Viitattu 14.10.2023.
 

Hallintolaki (434/2003). Viitattu 15.10.2023.

HUS. Eettisen lausunnon hakeminen. https://www.hus.fi/tutkimus-ja-opetus/tutkijan-ohjeet/eettisen-lausunnon-hakeminen Viitattu 15.10.2023.

Karjalainen, S. ja Saxén, L. 2002. Vilppi tieteellisessä tutkimuksessa. Teoksessa: Karjalainen, S., Launis, V., Pelkonen, R. & Pietarinen, J. 2002. Tutkijan eettiset valinnat. Yliopistokustannus Oy, Helsinki. 221–245.

Kopiosto. Usein kysyttyä tekijänoikeuksista. https://peda.net/oppimateriaalit/kopiosto/ukk Viitattu 14.10.2023.

Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 9.4.1999/488 https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990488  sekä

Laki kliinisestä lääketutkimuksesta 983/2021 16§. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210983 Viitattu 15.10.2023

Tietosuojavaltuutetun toimisto. https://tietosuoja.fi/etusivu Viitattu 15.10.2023.
 

Tutkimuseettinen Neuvottelukunta (TENK) 2023a. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäily Suomessa 2023. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohje 2023. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 2/2023. https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf Viitattu 31.10.2023

Tutkimuseettinen Neuvottelukunta (TENK) 2023b. HTK 2023 -ohjeeseen sitoutumisen muistilista.  https://tenk.fi/sites/default/files/2023-08/HTK-ohje_Sitoutumisen_muistilista_FINAL.pdf  Viitattu 14.10.2023.

Tutkimuseettinen Neuvottelukunta (TENK). 2019. Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/TENK_suositus_tekijyys.pdf Viitattu 14.10.2023.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK). 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarviavioinnin_rohje_2019.pdf Viitattu 15.10.2023.

Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (Tukija). https://tukija.fi/etusivu Viitattu 15.10.2023.

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE). https://etene.fi/etusivu Viitattu 15.10.2023 

Vastuullinen tiede. Julkaisueettisiä ohjeistuksia. Julkaisueettisiä ohjeistuksia | Vastuullinen tiede Viitattu 15.10.2023.

What is plagiarism? Viitattu 15.10.2023.

Strategia 2030. https://www.laurea.fi/tietoa-meista/strategia-2030/#arvot Viitattu 14.10.2023.