Opinnäytetyö raportoidaan aina kirjallisesti. Suomenkielisen koulutuksen opiskelija voi perustellusta syystä kirjoittaa opinnäytetyön englanniksi. Englanninkielisen koulutuksen opiskelija kirjoittaa työnsä englanniksi.
Laurean opinnäytetyöraportin pohja luo perusrakenteen opinnäytetyöllesi. Opinnäytetyöpohjan viimeisin versio löytyy Word-muodossa Laurean dokumenttipohjat -sivulta.
Mallipohjan saat käyttöön lataamalla Opinnäytetyöpohja-tiedoston ja tallentamalla sen kansioon, jossa opinnäytetyötä työstetään. Kun avaat Opinnäytetyöpohja-tiedoston, Word avaa uuden asiakirjan käyttäen mallipohjan asetuksia. Älä käytä mallipohjaa Word Online -versiossa.
Katso opinnäytetyön mallipohjan käyttöohje.
Alta löydät kehittämismuotoisen ja tutkimuksellisen opinnäytetyön raportointimallit. Portfolio- ja päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön tekemisestä ja raportoinnista on olemassa omat ohjeensa opinnäytetyö Canvastyötiloissa.
Kehittämistyön raportointi
Tiivistelmä
Tiivistelmä kertoo lukijalle olennaisen opinnäytetyöstä. Kirjoita tiivistelmä täydellisinä virkkeinä ja noudata kappalejakoa.
Valitse tiivistelmässä persoonaksi passiivi tai yksikön kolmas persoona. Aikamuotona on yleensä imperfekti. Älä käytä alleviivauksia, kursivointeja tai lihavointeja. Tiivistelmä on yksisivuinen.
Jäsennä tiivistelmä seuraavasti:
- tavoite ja tarkoitus sekä hyödyn saajat (toimeksiantaja)
- kehittämistehtävä
- viitekehyksen luonnehdinta (tietoperusta)
- menetelmälliset ratkaisut
- keskeiset tulokset / tuotos
- tulosten/tuotoksen arviointi, johtopäätökset ja kehittämisehdotukset
Lisää tiivistelmän loppuun keskeisiä aihetta kuvaavia asiasanoja, joiden perusteella teksti on sijoitettavissa tietokantajärjestelmiin.
Johdanto/Tausta
Kuvaa johdannossa/taustassa lähtötilanne ja kehittämistarpeet. Perustele toiminta tai hanke ja kuvaa opinnäytetyön suhde laajempiin hankkeisiin tai ohjelmiin.
Tavoitteet
Kuvaa toiminnan tavoitteet ja perustellaan tehdyt rajaukset. Tavoitteen kuvauksen yhteydessä voi olla tarpeen kuvata erikseen hankkeen ja opinnäytetyön tavoite. Kuvaa tässä yhteydessä hankkeen tehtävä ja siitä saavutettu hyöty sekä määrälliset ja laadulliset tulostavoitteet.
Tietoperusta
Tietoperusta tai teoreettinen tausta, jossa aihealuetta kuvataan perustellusta näkökulmasta lähdeaineistoa hyödyntäen. Kuvaaa keskeiset käsitteet. Liitä toiminta tai hanke laajempaan yhteyteen esittelemällä sen teoreettiset lähtökohdat ja aiemmat vastaavat hankkeet.
Toteutus
Kuvaa opinnäytetyövaiheet ja hankkeen eteneminen esimerkiksi aikajärjestyksessä. Kuvaa myös mahdolliset tuotokset. Olennaista on tuoda esiin myös käytännön toiminnan yhteys tavoitteisiin ja tietoperustaan.
Arviointi
Arviointi on aina keskeinen osa kehittämistyötä. Se on usein monitasoista, josta erotetaan toteutuksen arviointi eli onnistuminen (hankkeen laadullinen, ajallinen ja taloudellinen onnistuminen), toteutuksen ongelmat ja toimenpide-ehdotukset, yleinen toiminnan tai lähestymistavan arviointi (hankkeen tulosten hyödynnettävyys ja levitettävyys) sekä oman oppimisen arviointi.
Toteutuksen arviointi voi perustua muun muassa lomakekyselyihin, haastatteluihin, omaan opinnäytetyöpäiväkirjaan, erilaisiin kirjallisiin dokumentteihin tai systemaattiseen havainnointiin. Arvioinnissa voi kerätä palautetta asiakkailta tai yhteistyökumppaneilta. Myös itsearviointia voi hyödyntää.
Toteutuksen arviointi sisältää muun muassa seuraavia kysymyksiä:
- Onko toiminnan tai hankkeen tavoitteet saavutettu?
- Miten kehittämishankkeen kohteena ollut toiminta on muuttunut lähtötilanteeseen verrattuna?
- Mitä toiminnan aikana on tapahtunut, ja mitä eri tahot ovat oppineet?
- Miten toimintaan osallistuneet henkilöt ja tahot arvioivat toimintaa?
Toimintaa ja sen kautta saatuja tuloksia tarkastellaan suhteessa aikaisempiin tutkimuksiin ja ammatilliseen keskusteluun. Lisäksi pohditaan, miten käytäntöjä voidaan kehittää saatujen kokemusten avulla. Arvioit, missä määrin toiminnan aikana pystyttiin omakohtaisesti hahmottamaan ongelmia, etsimään niihin ratkaisuja sekä toteuttamaan niitä. Lisäksi arvioit omaa oppimistasi ja ammatillista toimintaasi. Tässä voit hyödyntää esimerkiksi oppimispäiväkirjaa tai vertaisarviointia.
Tutkimustyön raportointi
Tiivistelmä
Tiivistelmä kertoo lukijalle olennaisen opinnäytetyöstä. Kirjoita tiivistelmä täydellisinä virkkeinä ja noudata kappalejakoa. Valitse tiivistelmässä persoonaksi passiivi tai yksikön kolmas persoona. Aikamuotona on yleensä imperfekti. Älä käytä alleviivauksia, kursivointeja tai lihavointeja. Tiivistelmä on yksisivuinen.
Jäsennä tiivistelmä seuraavasti:
- tavoite ja tarkoitus sekä hyödyn saajat (toimeksiantaja)
- kehittämistehtävä ja/tai tutkimusongelma
- viitekehyksen luonnehdinta (tietoperusta)
- menetelmälliset ratkaisut
- keskeiset tulokset
- johtopäätökset/kehittämisehdotukset
- Lisää tiivistelmän loppuun keskeisiä aihetta kuvaavia asiasanoja, joiden perusteella teksti on sijoitettavissa tietokantajärjestelmiin.
Sisällys
Opinnäytetyön sisällyksestä lukija näkee käsiteltävien asioiden keskinäiset suhteet ja opinnäytetyön etenemisen luvuittain. Otsikointi kertoo käsittelyn johdonmukaisuuden ja sisällön hierarkian. Sisällyksestä on helppo tarkistaa, että otsikot ovat rinnasteiset eli samanmuotoiset ja kuuluvat loogisesti yhteen. Päälukuja on useimmiten 5-7.
Johdanto
Johdannon tehtävänä on herättää lukijan mielenkiinto opinnäytetyötä kohtaan ja antaa lukijalle alustavat tiedot käsiteltävästä asiasta. Sisältönä on yleensä aihepiirin esittely, tutkimustarpeen osoittaminen lähteisiin perustuen, oman opinnäytetyön tarkoitus, tavoite ja aiheen rajaus sekä mahdollisesti ongelmanasettelu ja hypoteesit. Voit sisällyttää lyhen toimeksiantajan kuvauksen johdantoon, tai se voi olla oma lukunsa.
Tietoperustan kuvaus
Osoita, mikä on tekemäsi opinnäytetyön yhteys olemassa oleviin teorioihin ja aiempiin tutkimuksiin ja opinnäytetöihin. Keskeistä on, että selvennät opinnäytetyössä käyttämiäsi käsitteitä. Käsitejärjestelmän rakentaminen perustuu tutkimusaihetta koskevaan kirjallisuuteen. Johda kirjallisuudesta ja aiemmasta tutkimustiedosta mallit oman tutkimusongelmansi ratkaisemiseksi tai osoita ristiriitaisuudet, jotka ovat oman tutkimusongelmasi taustalla.
Tutkimus/Menetelmät
Menetelmä ja aineisto-osassa välitetään tieto siitä, mitä opinnäytetyössä tehtiin, ja miten opinnäytetyö suoritettiin. Tavoitteena on, että lukija pystyy halutessaan selvityksen perusteella toistamaan samanlaisen tutkimusprosessin. Selvitä menetelmäosuudessa, miten olet etsinyt asetettuihin ongelmiin vastausta. Esittele siinä tiedon hankinnan keinot ja vaiheet, valintojen perustelut sekä aineiston kuvaamisen ja aineiston analyysin tekniikat. Kuvaa ja erittele tutkimusaineistoa, keruumenetelmiä, muuttujia, mittavälineitä, testejä ja erilaisia analyyseja.
Tulokset
Tulosten esittelyn tavoitteena on, että lukija löytää opinnäytetyötä lukiessaan sen päätulokset. Luokittele tulokset esittämistä varten ja muokkaa havainnolliseen muotoon. Havainnollista määrällisen tutkimuksen tuloksia kuvioin ja taulukoin sijoittaen ne tekstiyhteyteen. Laadullisessa tutkielmassa tulokset yleensä esitellään tehdyn aineisto- tai teorialähtöisen luokittelun mukaisesti jäsennettynä. Esitys etenee oman analyysin ja aineistosta poimittujen suorien lainausten tai muiden aineistokohtien vuorotteluna. Tulosten esittelyn yhteydessä ei yleensä viitata tutkimuslähteisiin.
Johtopäätökset/Kehitysehdotukset/Pohdinta
Tulosten tarkastelu- ja pohdintaosassa osoitetaan, miten opinnäytetyössä saatiin vastaus tutkimusongelmiin tai kehittämistehtäviin, ja miten opinnäytetyö lisäsi tietoa tutkittavalla alueella. Vertaa tarkasteluosassa saatuja tuloksia aiempiin tutkimustuloksiin. Selvitä tarkastelussa myös se, mitä ja millaisia rajoituksia liittyi tutkimus- tai kehittämismenetelmiin. Ehdota tarkasteluosassa, miten tutkimustuloksia voidaan hyödyntää. Lopuksi voit esittää, millaisia jatkotutkimushaasteita opinnäytetyö on tuottanut.
Liitteet
Liitä opinnäytetyön loppuosaan siihen kuuluvat dokumentit, esimerkiksi kyselylomakkeet, isot taulukot, teemahaastattelurungot tai tutkimuslupa. Numeroi liitteet ja nimeä ne asiaotsikolla. Huomioit, että viittaat tekstissä jokaiseen liitteeseen.
Huomioi lisäksi seuraavat asiat
Ilmaise tutkimusongelmat joko johdannossa tai teoreettisen viitekehyksen jälkeen.
Tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan joko menetelmän esittelyn tai loppupohdinnan tai molempien yhteydessä. Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden osoittamisessa on tutkimusperinteistä riippuen erilaisia käytäntöjä. Opinnäytetyössä luotettavuus osoitetaan sen tutkimusperinteen käytäntöjen mukaisesti, mihin itse tutkimus nivoutuu.
Ammattieettisyys ja tekijöiden ammatillisuus näkyy opinnäytetyöstä. Tutkimustyyppisten opinnäytetöiden kohdalla henkilökohtaisen ammatillisen kasvun pohdinta tapahtuu tavallisesti kypsyysnäytteessä. Ammatti ja tutkimuseettistä pohdintaa on syytä sisällyttää opinnäytetyöhön siinä määrin, kuin se suoraan kytkeytyy itse tutkimusasetelmaan ja prosessiin.