Opinnäytetyön toteutus

Tiivistelmä kertoo lukijalle olennaisen opinnäytetyöstä. Tiivistelmä kirjoitetaan yleensä passiivissa ja tekstin aikamuotona on imperfekti.  

Tiivistelmässä kerrotaan lyhyesti: 

• tavoite ja tarkoitus sekä hyödyn saajat (toimeksiantaja) 
• kehittämistehtävä 
• tietoperustan luonnehdinta 
• menetelmälliset ratkaisut 
• keskeiset tulokset / tuotos 
• tulosten/tuotoksen arviointi, johtopäätökset ja kehittämisehdotukset 

Tiivistelmän lopussa on työn aihetta kuvaavia asiasanoja, joiden perusteella teksti on sijoitettavissa tietokantajärjestelmiin. 

Johdannon tehtävänä on herättää lukijan mielenkiinto ja antaa lukijalle alustavat tiedot käsiteltävästä asiasta. Opinnäytetyöraportin johdannossa kuvataan laajempi ilmiö tai aihepiiri, johon työ liittyy ja työn tausta. Lisäksi perustellaan aiheen tärkeys ja tarve, määritellään työn tavoite ja tarkoitus, eli kehittämistehtävä ja/tai tutkimuskysymys, aiheen rajaus. Siinä voidaan lyhyesti kertoa myös työn toteutustavasta ja lähtötilanteesta. 

AMK-opinnäytetyö tehdään yleensä työelämän toimeksiantajalle, ja se esitellään raportin alussa, joko johdannossa tai omana lukunaan.

Tietoperusta rakentuu aiheeseen liittyvien keskeisten käsitteiden ympärille. Se rakennetaan eri lähteistä saadusta tutkitusta tiedosta sekä asiantuntijatiedosta. Tietoperusta on johdonmukainen ja jäsennelty kokonaisuus, ja sen tarkoitus on tukea tutkimuksellisen kehittämistyön tekemistä.  

Menetelmät-osiossa raportoidaan työssä käytetyt tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmät ja perustellaan valinnat. Osiossa kerrotaan, miten menetelmiä on konkreettisesti käytetty, kuvataan saatua aineistoa / tietoa ja miten sitä on analysoitu. Analyysin tulokset esitellään läpinäkyvästi, ja siinä hyödynnetään tyypillisesti kuvioita ja taulukoita. 

Toteutus-osiossa kuvataan konkreettisen tuotoksen tekeminen, testaaminen ja palautteenkeruu vaiheittain. Siinä näkyy selkeästi kehittämistyön tekemisen yhteys työn tavoitteisiin ja koottuun tietoperustaan.  

Arviointi on keskeinen osa kehittämistyötä. Arviointia on kolmenlaista: toteutuksen arviointi eli työn onnistumisen arviointi (haasteet ja onnistumiset, käytettyjen menetelmien rajoitukset), tulosten hyödynnettävyyden arviointi sekä oman oppimisen arviointi. Arviointia varten voi kerätä palautetta asiakkailta tai yhteistyökumppaneilta. Myös itsearviointia voi hyödyntää. 

Raportin lopussa palataan alkuun: työn tavoitteeseen, tutkimuskysymyksiin ja kehittämistehtävään. Kootaan yhteen työn tulokset (tuotos, kehittämisehdotukset, uusi tieto) ja kerrotaan, miten niitä voidaan hyödyntää. Lisäksi esitellään mahdollisia jatkokehitysideoita. 

Opinnäytetyön loppuun liitetään esimerkiksi kyselylomakkeet, teemahaastattelurungot, isot taulukot ja tiedonantajien informointi -lomake sekä ilmoitus tekoälyn käytöstä.

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö. Jonkinlainen tutkimus- tai kehittämismenetelmä on siis tarpeen. Tutkimuksellisilla kehittämismenetelmillä kerätään tietoa kehittämistyön tueksi, esimerkiksi kohderyhmältä, asiakkailta tai toimintaympäristöstä. Opinnäytetyössä valitset omaan työsi sopivan menetelmän / sopivat menetelmät..   

Menetelmät voivat olla osallisuutta ja keskustelua lisääviä tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmiä, kuten esim. aivoriihi, benchmarking, työpaja, MeWeUs, luovat menetelmät, palvelumuotoilu,  learning cafe, design sprint. Ne voivat olla myös perinteisempiä tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmiä, kuten esim. haastattelu, kysely ja havainnointi.

Sisällönanalyysi tarkoittaa tekstiaineiston sanallista kuvailua ja analysointia. Käytännössä litteroituun tekstiin tutustutaan huolellisesti lukemalla se useaan kertaan läpi kokonaisuudessaan.   

Tavoitteena saada koottua tiivistetty objektiivinen kuvaus aineistosta ilman, että siitä menetetään informaatioarvoa.

Aineistosta haetaan tutkimuksen tavoitteisiin perustuvia ilmaisuja ja asiat järjestetään luokkiin. Lisäksi nostetaan esiin sisällön yhteneväisyydet ja erot. Yhdistetään käsitteitä ja siten saadaan vastaus tutkimuskysymykseen. Perustuu tulkintaan ja päättelyyn, jossa edetään aineistosta kohti käsitteellisempää näkemystä.  

Kehittämistyössä luodaan, muodostetaan, kehitetään tai rakennetaan jotakin uutta. Tuloksena voi olla esimerkiksi palvelu-, tuotanto- tai jokin muu prosessi, uusi palvelu, uusi tuote, perehdytysopas, toimintamalli, hoitomalli, esite, koulutus, markkinointisuunnitelma tai ohjeistus. 

Tutkimuksellisessa työssä etsitään vastauksia tutkimuskysymyksiin. Kysymykset liittyvät esimerkiksi asioiden tilaan, ominaisuuksiin, syy- ja seuraussuhteisiin tai asiakkaiden mielipiteisiin ja asenteisiin. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa. Tutkimustyön tuloksena esitetään yleensä kehitysehdotuksia, jotka perustuvat esimerkiksi kyselyllä saatuihin tuloksiin. 

Tutkimuksellinen kehittämistyö yhdistää molemmat näkökulmat.

Sekä kehittämistyö että tutkimustyö tehdään yleensä työelämäkumppanin tarpeisiin.

Tietoperustaan kootaan opinnäytetyön aiheeseen liittyvää, tuoretta ja luotettavaa teoria-, tutkimus- ja asiantuntijatietoa tutkimuksellisen kehittämisen tueksi. Tietoperusta on siis kokonaan lähteisiin perustuvaa tekstiä, ja se rakentuu työn keskeisten käsitteiden ympärille.   

Pääsääntöisesti asiantuntijahaattelut kuuluvat toteutusosioon. Joskus on perusteltua hyödyntää asiatuntijahaastatteluja osana tietoperustaa.  

Opinnäytetyöraportille ei ole määritelty sivumäärää. Pituuden sijaan sisältö ratkaisee.   

Mikäli raportissa on alle 30 sivua, on hyvä pohtia, onko aihetta käsitelty riittävästi. Jos raportti ylittää 60 sivua, on hyvä pohtia, onko aihetta rajattu riittävästi. 

Tekoälyn hyödyntäminen on merkittävä raporttiin selkeästi silloin, kun sitä on hyödynnetty. Käyttö raportoidaan siinä kohdassa, jossa sitä on käytetty – esimerkiksi sillä tuotettujen kuvien / kuvioiden otsikossa tai aineiston analyysin yhteydessä. Tekstissä kerrotaan mitä tekoälyä on käytetty ja mihin, sekä arvioidaan sen käytön hyötyä ja sen tuottamaa lisäarvoa. Julkaistavaan opinnäytetyöraporttiin lisätään liitteeksi aina myös Ilmoitus tekoälyn käytöstä -lomake. 

Kun tekoälyä käytetään tekstin kielenhuoltoon, kerrotaan se tekstin johdannossa esimerkiksi näin: Tässä raportissa on käytetty ChatGPT:tä tekstin kielenhuoltoon.  

Tuo tekoälyn käyttö esiin myös eettisyyden ja luotettavuuden tarkastelussa (lähdekriittisyys, tekijyys, tiedon salassapito).

Metateksti tarkoittaa tekstin sellaisia sanoja ja ilmauksia, joissa tekstin laatija viittaa omaan tekstiinsä tai omaan kirjoittamiseensa. Metatekstillä johdatetaan lukijaa tekstissä eteenpäin esimerkiksi kertomalla tekstin rakenteesta ja viittaamalla taulukoihin ja kuvioihin. Lisäksi sillä ilmaistaan asioiden varmuusastetta.

Tietoperusta on tutkimuksellisen kehittämistyön osa, johon kootaan teoria- ja tutkimustietoa opinnäytetyön aiheesta. Tietoperustaan kootaan teoria-, tutkimus- ja asiantuntijatietoa luotettavista lähteistä. Tietoperusta rakentuu aiheeseen liittyvien keskeisten käsitteiden ympärille. Teoria- ja tutkimustieto tukee tutkimus-/kehittämistyön toteuttamista, ja sen avulla voidaan perustella työssä tehtyjä valintoja ja ratkaisuja.

Tietoperusta löytyy opinnäytetyöraportista tyypillisesti tiivistelmän ja johdannon jälkeen.   

Raportissa on oma lukunsa, jossa esitellään käytetyt menetelmät, ja niiden valinnan perustelut ja selostetaan läpinäkyvästi, miten aineistoa / tietoa on kerätty ja miten sitä on analysoitu. Tukena käytetään menetelmäkirjallisuutta. Haastattelukysymykset tai kyselylomakkeet tulevat raportin liitteeksi.  

Muut kuin suomenkieliset lähteet eivät ole pakollisia, mutta on suositeltavaa käyttää myös kansainvälisiä lähteitä, tietysti opinnäytetyön aiheesta ja tavoitteesta riippuen.

Hyviä lähteitä ovat korkeakoulujen, tutkimuslaitosten tai julkishallinnon tuottamat tutkimusjulkaisut, tieteelliset artikkelit sekä erilaiset lisensiaatti- tai väitöskirjatason opinnäytteet sekä oppikirjat ja alan muut asiantuntijalähteet.

Tiivistelmässä ja johdannossa on samantyyppistä sisältöä, mutta niillä on eri tavoite: tiivistelmä sisältää napakan kuvaus opinnäytetyön sisällöstä (tavoitteesta tuloksiin), kun taas johdanto johdattaa lukijan opinnäytetyöhön aiheeseen ja tavoitteeseen.

Tiivistelmässä kerrot lyhyesti olennaiset asiat opinnäytetyöstäsi (tavoite, toimeksiantaja, tietoperusta, menetelmät, tulokset ja jatkokehitysehdotukset). Tiivistelmän pituus on noin 200 sanaa ja aikamuoto imperfekti. Voit jakaa tiivistelmäsi kolmeen tekstikappaleeseen.   

Raportin johdannossa herätät lukijan kiinnostuksen aiheeseen, kuvaat opinnäytetyön taustaa ja lähtötilannetta, esittelet kehittämistarpeet / tutkimuskysymyksen, tavoitteen ja tarkoituksen.