Siirry sisältöön

Mikroesitelmät

Opiskelijoiden tekemät lyhyet mikroesitelmät ovat luento-osuuden sekaan rytmittyviä tietoiskumaisia esityksiä, joista nivoutuu yksi yhteinen oppimiskokemus ja -tilanne. Mikroesitelmien ansiosta oppimistilanne rakentuu vuorovaikutuksessa tasa-arvoisesti, sillä kaikki ovat tuottaneet jotain yhteisen aiheen eteen. Asiantuntijuus ja vastuu opetustilanteen rakentumisesta jakautuu opettajan ja opiskelijoiden kesken. Mikroesitelmät syventävät ja elävöittävät käsiteltävää aihetta sekä antavat opiskelijoille mahdollisuuden tutustua aiheeseen ennakolta.

Tutustu ratkaisuun

Videotuotanto: Joel Korhonen
Videon toimituskunta: Joel Korhonen, Riikka Kanervo, Sandra Hagman, Pauliina Nurkka ja Sanna Niinikoski

Mikroesitelmät_WEB.jpg

Kuvaus pedMikroesitelmät_WEB.jpgagogisesta ratkaisusta

Pedagoginen ratkaisumme on opiskelijoiden tekemät mikroesitelmät. Lyhyet, alle viiden minuutin esitelmät ovat usein markkinoinnissa tai tieteellisissä yhteyksissä käytettyjä nopeita tietoiskuja tai esittelyjä, mutta niiden käyttö myös pedagogisena menetelmänä on hyvin hedelmällinen. Mikroesitelmät eivät ole mitä tahansa opiskelijoiden tekemiä esitelmiä, joita tullaan esittämään luokan eteen, vaan lyhyitä opettajan luento-osuuden sekaan rytmittyviä tietoiskumaisia esityksiä, joista nivoutuu yksi yhteinen oppimiskokemus ja -tilanne.

Olemme itse käyttäneet mikroesitelmä-menetelmää sosionomiopiskelijoiden kanssa käsitellessämme hyvinvointivaltion historiaa. Mikroesitelmät soveltuvat kuitenkin minkä tahansa laajan ilmiön käsittelemisen välineeksi. Opiskelijat valmistelevat ja jakavat mikroesitelmänsä (diat, videot, kuvat tms.) ennen oppimistilannetta, jolloin opettajat voivat rakentaa kokonaisuuden etukäteen.  
Jaoimme opiskelijatiimeille edellisen tunnin päätteeksi käsitteitä ja vihjesanoja, joihin heidän tuli perehtyä ja valmistautua kertomaan niistä muulle ryhmälle. Käsitteiksi valittiin sanoja, jotka ovat hävinneet nykykielestä, mutta joilla oli aikanaan merkittävä asema sosiaalihuollossa (huutolaisuus, ruokakortti, sterilisaatiolaki) tai käsitteitä, jotka ovat kaikkien tuntemia, mutta joiden syntyhistoriaan on liittynyt jotain erityistä (äitiyspakkaus, terveyskeskus, neuvola). Tehtävänohjeistuksessa painotettiin visuaalisuutta, kuten kuvia tai videoita, jotka tuovat kaukaisia asioita lähemmäksi opiskelijan kokemusmaailmaa. Opiskelijoiden valmistamat mikroesitelmät ja opettajan luento-osuudet vuorottelivat oppimistilanteen aikana niin, että opetus ja esitelmät etenivät kronologisesti.

Miten oppimisen laatu näyttäytyy ratkaisussa ja miten se vaikuttaa hyvään oppimiskokemukseen?

Mikroesitelmät syventävät ja elävöittävät käsiteltävää aihetta, sekä antavat opiskelijoille mahdollisuuden tutustua aiheeseen etukäteen (vrt. flippaus). Erityisesti moniulotteisia aihekokonaisuuksia käsitellessä mikroesitelmät pitävät opiskelijoiden mielenkiintoa yllä, koska opiskelijat ovat tuotoksineen osa oppimiskokonaisuutta. Mikroesitelmät vastaavat osaltaan tiedon paljouden ja pirstaleisuuden haasteeseen. Mikroesitelmiä laatiessaan opiskelijat perehtyvät erilaisiin lähteisiin ja harjoittelevat lähdekritiikkiä. Opettaja voi keskittyä yksittäisten käsitteiden opettamisen sijaan eri tietojen ja niiden välisten yhteyksien punomiseen.


Idean uutuusarvo 

Mikroesitelmät ammentavat flippauksen perinteestä ja tuovat tiede- ja yritysmaailmasta tutut mikroesitelmät pedagogiseksi menetelmäksi. Mikroesitelmien ansiosta oppimistilanne rakentuu vuorovaikutuksessa horisontaalisesti ja tasa-arvoisesti, koska kaikki ovat tuottaneet jotain yhteisen aiheen eteen. Asiantuntijuus ja vastuu opetustilanteen rakentumisesta jakautuu opettajan ja opiskelijoiden kesken.

Miten LbD:n eli ke­hit­tä­mis­poh­jai­sen oppimisen elementit näkyvät rat­kai­sus­sa?

Mikroesitelmä-ratkaisussa opiskelijat osallistuvat itse tiedon etsimiseen ja tuottamiseen. He oppivat tekemällä ja tutkimalla, sekä myöhemmin jakamalla oppimaansa muille.

Mitkä ovat tämän ratkaisun ydinasiat?

Opetus ja oppiminen tapahtuvat tasa-arvoisessa dialogissa, jossa jokaisella on jonkinlaista asiantuntijuutta. Opettaja rakentaa opiskelijoiden mikroesitelmistä omalla tietotaidollaan oppimiskokonaisuuden, jossa oppiminen tapahtuu monella tasolla. Mikroesitelmää varten tehtävä taustatyö aloittaa oppimisen, joka jatkuu tunnilla muilta opiskelijoilta oppimalla. Oma ja muiden esitelmät asettuvat laajempaan kontekstiin ja merkitykseen opettajan johdolla.  

Työ­kalut ja –välineet, joilla ratkaisu to­teu­te­taan

Opiskelijat käyttivät ansiokkaasti esimerkiksi Yle Arkiston ja Museoviraston lähteitä esityksissään. Opiskelijat palauttivat tuotoksensa Whatsappin tai Google Slidesin kautta, mikä mahdollistaa nopean jakamisen koko opiskelijaryhmän sekä opettajien välillä. Whatsappin työpöytäohjelman tai Google Slidesin kautta kuvat ja videot voitiin helposti heijastaa valkotaululle. Tietotekniikan sujuvuus on tärkeää, koska se luo tunteen yhdestä oppimistilanteesta, jossa kaikki osat ovat yhtä.


Työmäärä ratkaisun takana: kuinka aikaavievä/haastava ratkaisu oli toteuttaa? (toistettavuus) 

Menetelmä ei ole sen aikaavievämpi kuin perinteisenkään luennon valmistelu, mutta itse oppimistilanteessa opettaja pääsee välillä myös kuuntelijan rooliin. Menetelmä vaatii kuitenkin, että opettaja luo etukäteen oppimistilanteeseen tarkan rakenteen, jotta hän voi valita mielekkäät mikroesitelmän aiheet ja asettaa ne sujuvaksi osaksi opetuskokonaisuutta. Mikroesitelmien aiheiden tulee olla sellaisia, että ne eivät vaadi etukäteistietämystä ja joista opiskelijoiden on mahdollista rakentaa oma tietoisku/esitelmä internetistä löytyvän aineiston pohjalta. Opettajan tulee myös huomioida miten esitelmät saadaan tietoteknisesti sujuvasti käyttöön opetustilanteessa. Olemme pitäneet mikroesitelmätunnin moniaistisessa luokassa, jonka olemme valmistelleet etukäteen vanhan ajan tunnelmaan sopivaksi, mutta menetelmä toimii myös tavallisessa luokkahuoneessa.

Pe­da­go­gi­ses­ta rat­kai­sus­ta saatu palaute

Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan "aihe tuli lähemmäs, kuin perinteisessä opetustilanteessa". Kuvien ja videoiden kautta "mentiin aiheen sisälle". Oppimistilanne oli "kokonaisvaltainen kokemus", jossa opiskeltu asia sisäistettiin vuorovaikutuksessa ja dialogissa. Luennon aikana käsitellyt asiat jäivät myös paremmin mieleen dialogisuuden ja visuaalisuuden kautta.

 

Lisätietoja: