Ympäristön ajattelu palveluiden suunnittelussa luo uusia mahdollisuuksia

”Kun miettii kiertotaloutta ja siihen liittyviä haasteita, helposti ensimmäisenä pohtii miten yksittäinen ihminen voi auttaa muuttamaan maailmaa kestävämmäksi. 3AMK-opintopolulla avarsimme näkemystämme siitä, millaisia haasteita lineaarisella talousmallilla on maapallon kantokyvyn kannalta. Saimme työkaluja, miten voisimme omassa työssämme ylläpitää ympäristönäkökulmaa osana yrityksen päätöksen tekoa.

Aloitimme kokonaisuuden Metropolian osuudella, jolla perehdyttiin kiertotalouden perusteisiin sekä tuotteiden valmistamisen kompleksisuuteen. Silmämme aukesivat lineaarisen talousmallin toimimattomuudelle. Ymmärrys jätteiden määrästä ja kierrätyksen ongelmista kansainvälisesti sekä edut raaka-aineen uudelleen hyödyntämisessä tulivat kirkkaasti esille. Se laittoi miettimään myös omaa kulutuskäyttäytymistä.

Teimme kurssilla Life Cycle Assessment –analyysin älypuhelimesta. Sen avulla löysimme laitteen elinkaaren kriittiset pisteet ja kehityskohteet. Analyysin osaamisesta on varmasti hyötyä myös tulevaisuuden työelämässämme.

Palvelumuotoilulla kohti konkretiaa

Haaga-Helian ja Laurean osuudessa pääsimme kauppakeskus Hertsin projektin pariin. Kiertotalouden businessmallien mukainen palvelusuunnittelu oli mielenkiintoista ja innostavaa. Double Diamond -prosessin mukaan eteneminen ja käyttämämme työkalut veivät luontevasti eteenpäin palvelukehityksessä.

Prosessin seuraaminen synnytti ratkaisun, jonka koimme vastaavan monella tapaa Hertsin tarpeisiin ja hyödyttäisi niin kuluttajaa, kauppakeskusta kuin kestävän kehityksen periaatetta. Ideamme haastaa kauppakeskuksen perinteistä tapaa houkutella asiakkaita tapahtumiin pelkän edullisen hinnan perässä.

Ajatuksemme oli, että voisimme tuottaa lisäarvoa kuluttajalle myös muilla keinoin. Circular Days -nimellä kulkenut tapahtumaidea lähti liikkeelle alueen asukkaiden tarpeista ja toiveista. Tapahtuma toisi lisää liikevaihtoa ja asiakkaita kauppakeskukseen sekä kasvattaisi Hertsin erottuvuutta muista kauppakeskuksista. Uskomme vahvasti, että tämä toimisi myös oikeassa elämässä, eikä jää vain kivaksi opintotehtäväksi.

Etäopiskelu sujui vaivattomasti

Etänä työskentely aiheutti alussa omat haasteensa, mutta samalla se toimi meille hyvin. Jopa paremmin kuin kasvokkain tapaaminen, sillä olemme jokainen eri koulusta, perheellisiä ja asumme eri puolilla pääkaupunkiseutua. Näistä syistä aloitimme etätyöskentelyn kevään alussa, ja poikkeustilan alkaessa riitti enää hienosäätö.

Työvaiheiden aluksi pidimme aina etäpalaverin. Keskustelimme vapaasti ajatuksistamme projektiin liittyen, jaoimme tehtävät ja aikataulutimme tekemisen. Meillä työnjako toimi hyvin. Hyödynsimme jokaisen vahvuuksia sekä omia toiveita tehtävien jakamisessa. Tiimillemme on ollut hyötyä myös siitä että lähes jokaisella on jo takanaan useamman vuoden työelämäkokemusta ja -taitoja, joita voitiin hyödyntää projektissa.”

Artikkelin kirjoittivat opiskelijat Maria Lantermino (Haaga-Helia, avoin amk), Anni Pärssinen (Metropolia) ja Anu Henttonen (Haaga-Helia).

Lue myös: Kestävän kehityksen palveluista lisäarvoa kauppakeskuksen asiakkaille