IRWIN-hankkeen suositus: Suomeen tarvitaan kansalaistiedon tietomalli vahvistamaan varautumisen dialogia

Tiedon huoltovarmuudella viitataan koko yhteiskunnan kykyyn tuottaa tietoperustaista varautumista. Kansalaisten osallisuus tiedon huoltovarmuudesta on erityinen haaste, jonka merkityksen viimeaikaiset kriisit, kuten COVID-19 -pandemia, ovat osoittaneet. Suomen Akatemian rahoittamassa IRWIN-hankkeessa juuri julkaistu politiikkasuositus esittääkin suosituksia, miten tiedon huoltovarmuutta voidaan vahvistaa kansalaistiedon tietomallilla.

2020-luvun kriisit, kuten koronakriisi, ovat havainnollistaneet tiedon huoltovarmuuden yhteiskunnallista merkitystä. Kansalaisten rooli tiedon huoltovarmuudessa on tästä huolimatta jäänyt ohueksi. Laurea-ammattikorkeakoulun tutkimuksessa havaittiin ongelmalliseksi se, miten tiedon viranomaiskeskeisyys rajoittaa kansalaisten toimijuuden merkitystä.

- Viranomaiskeskeisyys rajoitti koronakriisissä kansalaisen toimijuuden mahdollisuuksia. Valittu hallinnan linja suuntasi ratkaisujen etsimistä viranomais- tai päätöksentekijäkeskeiseksi. Samalla sosiaalisesta mediasta tuli kansalaisille tärkeä tiedonlähde ja keskustelufoorumi, nostaa esiin johtaja Valdemar Kallunki Laurea-ammattikorkeakoulusta.

- Kansalaiset kokivat, että kriisin virallinen hallinta pääsääntöisesti sivuutti heidän näkemyksensä.

Yhtenä ratkaisuehdotuksena IRWIN-hankkeen politiikkasuositus (Policy Brief) esittääkin avoimen ja monenkeskisen tietomallin luomista. Tiedon huoltovarmuus edellyttää kansalaisyhteiskuntaan ulottuvaa avointa ja myös neljännen sektorin toimijoiden saatavissa olevaa tietomallia, joka määrittää toimijoiden roolit, viestinnän periaatteet, keskeisimmän tiedon rakenteen ja toimintavastuut.

Avoin tietomalli on väline monenkeskisen verkoston kehittämiseen viranomaislähtöisen toiminnan rinnalle. Tiedon huoltovarmuuden hybridiverkosto koostuisi nykyisen huoltovarmuusmallin mukaisesta hierarkkisesta verkostosta ja sitä laajentavasta kansalaislähtöisestä verkostosta.

- Moniviranomaistoimintamalli on Suomen vahvuus. Sen kykyä välittää tietoa kansalaisyhteiskunnan suuntaan on kuitenkin parannettava aiempaa rakenteistetummalla tiedolla. Samalla tietomallin avoimuus mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisryhmien laajan osallistumisen, Valdemar Kallunki painottaa.

IRWIN-hankkeen suositukset:

1. Kansalaisyhteiskunnan toimijat nykyistä vahvemmin osaksi huoltovarmuusverkostoa
2. Kansalaisten asiantuntija- ja kokemustieto osaksi tiedon huoltovarmuutta
3. Avoimen ja monenkeskisen tietomallin luominen yhdessä kansalaisten kanssa
4. Kansalaisten osallistumista tukeva toimintamalli osaksi valmiusharjoittelua
5. Tiedon jakamisesta hyvän ajan rutiinia

Tutustu politiikkasuositukseen Tiedon huoltovarmuutta vahvistettava kansalaistiedon tietomallilla Theseus-palvelussa.

IRWIN-hanke

Suomen Akatemian rahoittamassa kolmivuotisessa IRWIN (Information Resilience in a Wicked Environment) -hankkeessa tutkitaan tiedon huoltovarmuutta ja kehitetään kansallisen varautumisen viitekehystä, jossa päätöksentekijät, kansalaisyhteiskunta sekä elinkeinoelämä tuottavat tilannetietoisuutta ja toimivat yhteistyössä kriisivalmiuden edistämiseksi. Nyt julkaistu politiikkasuositus kuuluu Laurean vastuulla olevaan kansalaisten osallisuutta tarkastelevaan hankeosuuteen. Mukana hankkeessa ovat Vaasan yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Maanpuolustuskorkeakoulu.

IRWIN-hankkeessa on julkaistu aiemmin Policy Brief 1/2022 Kansallinen varautuminen edellyttää tilannetietoisuutta, joka rakentuu yhteiskunnallisten toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa. Hankkeen kolmas Policy Brief julkaistaan loppuvuodesta 2023.

Lisätietoja: