YAMK-opinnäytetyö etsi keinoja järvenpääläisten jätteiden lajittelun tehostamiseksi
Moni järvenpääläinen korosti asunnon tilanpuutteen hankaloittavan jätteiden lajittelua. Kerrostaloissa vuokralla asuvista järvenpääläisistä 30 % toi esille tilanpuutteen tuomat haasteet.
Laurean Kestävän kasvun ja yhteiskuntavastuun johtaminen -YAMK-koulutuksen opiskelija Satu Lumpeen opinnäytetyö tutki järvenpääläisten kotitalouksien jätteiden lajittelukäytäntöjä ja etsi keinoja jätteiden lajittelun tehostamiseksi ja kierrätysasteen nostamiseksi. Työn toimeksiantajana toimi Kiertokapula Oy ja työn tavoitteena oli tuottaa kehitysideoita, joita Kiertokapula voisi viedä käytäntöön kotitalouksien arjen helpottamiseksi. Merkittävimpinä tuloksina nousi esille, että jätteiden lajitteluun kannustivat erityisesti lajittelun helppous ja ympäristösyyt. Isoimpina haasteina kotitaloudet kokivat tilanpuutteen, lajittelupisteen etäisyyden, elämäntilanteen sekä osaamisen puutteen. Huomionarvoista on, että 30 % kerrostaloissa vuokralla asuvista, kertoivat tilanpuutteen olevan haaste lajittelulle.
Biojäte on jätejae, jota järvenpääläiset lajittelivat heikoiten, mutta tämä tulee väistämättä muuttumaan, kun pientalojen biojätteen erilliskeräysvelvoite alkaa Järvenpäässä huhtikuussa 2024. Erilliskeräysvelvoite koettiin hyvänä kannustimena biojätteen erottamiselle sekajätteestä. Kyselyn tuloksista selvisi, että korkeampi koulutus- ja tulotaso vaikuttivat myönteisesti lajitteluun. Lisäksi iäkkäämmät lajittelivat tunnollisemmin kuin nuoret. Merkittävimmät tavat, joilla järvenpääläiset ovat saaneet lajitteluosaamisensa ovat lajitteluoppaat sekä lapsuudenkodista saatu osaaminen. Perheenjäsenet, ystävät ja työyhteisö olivat merkittävimmät sosiaaliset verkostot, jotka kannustivat lajittelemaan.
Jätteiden lajittelu osaksi arjen rutiineja
Opinnäytetyö tarjoaa Kiertokapulalle erilaisia kehitysehdotuksia, joista tärkeimmät ovat lajitteluneuvonnan lisäämistä eri kohderyhmille, yhdistysten verkostojen hyödyntäminen lajitteluneuvonnassa sekä kohdennetut jäteratkaisut kerrostaloihin. Myönteinen sosiaalinen ympäristö vaikuttaa merkittävästi annetun tiedon vastaanottamiseen. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää huomioita siihen, minkälaisessa sosiaalisessa ympäristössä lajitteluneuvontaa tarjotaan. Kannustavalla ilmapiirillä jätteiden lajittelusta tulee osa arjen rutiineja, eikä tämän jälkeen muuttuva elämäntilanne vaikuta niin merkittävästi lajittelutottumuksiin. Nämä kehitysideat on mahdollista viedä käytäntöön niin Järvenpäässä kuin laajemmin Kiertokapulan toimialueella. Lisäksi muut jätehuoltoyhtiöt voivat kehittää omaa toimintaansa tarjottujen kehitysideoiden pohjalta, jotta materiaalit saadaan kiertoon ja kierrätysaste nostettua Suomen jätelain ja EU:n jätedirektiivin edellyttämille tasoille.
Opinnäytetyön tietoperusta määrittelee jätteiden lajittelun merkitystä osana kiertotalousajattelua ja kestävän kehityksen tavoitteita. Työssä on käytetty määrällistä tutkimusmenetelmää tekemällä kysely järvenpääläisille kotitalouksille. Kyselyn vastausaika oli 11.8. - 4.9.2023 ja siihen vastasi 920 henkilöä. Suuresta vastaajamäärästä voi päätellä, että jätteiden lajittelu on järvenpääläisiä kiinnostava aihe. Lisäksi muutamalle järvenpääläiselle pidettiin ideointityöpaja Järvenpään kirjastolla, jossa käytiin läpi kyselyn tulokset ja mietittiin keinoja jätteiden lajittelun edistämiseksi kuluttajien ja kotitalouksien näkökulmasta. Työpajan tarkoituksena oli osallistaa järvenpääläisiä kehittämistyöhön. Ideointityöpajan kehitysideat liitettiin osaksi työtä.
Tutustu opinnäytetyöhön Jätteiden lajittelutehokkuuden kasvattaminen Järvenpäässä Theseus-palvelussa.
Lisätietoa:
Satu Lumme
Kestävän kasvun ja yhteiskuntavastuun johtaminen (Tradenomi YAMK), Laurea ammattikorkeakoulu
satu.lumme@laurea.student.fi