Artikkeli
–
Ruokahävikistä resurssiksi: Laureassa kehitetään kiertotalouden ratkaisuja
Kestävämpää ruokajärjestelmää rakennetaan yhteistyöllä.
Suomessa syntyy vuosittain noin 350 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä ruokaketjun eri vaiheissa. Hävikkiä kertyy esimerkiksi alkutuotannossa, elintarviketeollisuudessa, kaupassa, ravintoloissa ja kotitalouksissa.
Nykyistä kestävämmän ja tehokkaamman ruokajärjestelmän rakentaminen vaatii tiivistä yhteistyötä ja monialaisia ratkaisuja koko ruokajärjestelmän ympärille rakentuvalta ekosysteemiltä. Ekosysteemi ulottuu raaka-aineiden kasvatuksesta ja alkutuotannosta aina elintarviketeollisuuteen, logistiikkaan, pakkaamiseen, kauppaan, ruokapalveluihin ja kotitalouksiin saakka. Mukana toimintaan vaikuttamassa ovat myös kaupungit, lainsäätäjät ja muut viranomaistahot sekä korkeakoulut.
Laurea toimii ekosysteemissä kehittäjän ja fasilitaattorin roolissa yhdistäen koulutuksen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä työelämäyhteistyön eri toimijoiden tarpeisiin.
Laurea tuo myös ruokaekosysteemin asiantuntijoita, innovaattoreita ja muita toimijoita yhteen. Leppävaarassa järjestetty ruoan kiertotalouden afterwork kokosi ruokaekosysteemin verkostoa keskustelemaan ruokahävikin vähentämisestä ja kuulemaan ajankohtaisia näkökulmia ruoan kiertotaloudesta.
Ruokaekosysteemin toimijat kehittävät uusia ratkaisuja hävikin vähentämiseksi
Kiertotalouden afterwork -tapahtumaan kokoontui Uudenmaan ruokaekosysteemin asiantuntijoita, innovaattoreita ja muita toimijoita kuulemaan ja keskustelemaan ruoan kiertotaloudesta.
Paikan päällä ratkaisuja esittelemässä olivat ruoka-apua tarjoava Yhteinen pöytä, hävikkidatan avulla ekosysteemin toimintaa tehostava Zipli ja hävikkierille toisen mahdollisuuden tarjoava Fiksuruoka. Toiminnastaan kertoivat myös kotitalouksien ruokahävikkiä puhelimeen ladattavalla sovelluksella torjuva Code Ananas sekä Fazer, jolla on jo vuosikymmenten kokemus tuotannon sivuvirtojen hyödyntämisestä.
Lisäksi Laureassa restonomikoulutuksessa opiskeleva Jere Hakkarainen kertoi mesimarjoja kasvattavavasta Mesiberry-yrityksestä, jonka perustajajäsen hän on. Yrityksessä koko tuotantoprosessi on suunniteltu niin, että kasvin kaikki osat saadaan hyötykäyttöön, mikä vähentää hävikin syntymistä merkittävästi.
Myös Laurea osallistui keskusteluihin. ”Laurea on mukana kehittämässä niitä konkreettisia työelämäratkaisuja, joilla vähennetään ruokahävikkiä, parannetaan materiaalien ja ravinteiden kiertoa ja luodaan uusia kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia”, kertoi liiketalous-, tietojenkäsittely- ja palvelualat -yksikön johtaja Tanja Johansson puheenvuorossaan.
Vuosia hävikin kanssa töitä tehnyt Laurean keittiömestari Joni Vilpus valmisti tapahtumaan hävikkimenun yhdessä kahden opiskelijan kanssa. Menussa hyödynnettiin kesäkurpitsojen, tomaattien ja munakoisojen kantoja ja herkullinen jälkiruoka valmistui perunankuorista.
Ihmislähtöisyys ohjaa kiertotaloustyötä Laureassa
Kiertotalousratkaisuja kehitetään Laureassa ihmislähtöisesti. ”Pohdimme miten saamme ihmiset mukaan muutokseen ja miten ihmisnäkökulmat huomioiden voimme rakentaa aidosti toimivia kiertotalouden systeemejä”, ruoan kiertotalouden parissa toiminut palvelumuotoilija Heidi Wallin toteaa.
Laurea on kiinnostunut edistämään ruoan kiertotaloutta TKI-kehittämishankkeiden, projektitoimeksiantojen sekä yritysten kanssa toteutettavien tilaustutkimusten kautta.
Kiertotalous on myös restonomikoulutuksen läpileikkaava teema. Käytännön kehittämistyötä tehdään esimerkiksi ravitsemispalvelujen hävikinhallinnassa sekä BarLaurean koekeittiötoiminnassa.
Lisäksi Laurea on mukana erilaisissa verkostoissa, joissa rakennetaan yhteistyötä ja edistetään ruokajärjestelmän kestävyyttä.
Katse suuntautuu myös Suomen rajojen ulkopuolelle. ”Haemme enenevissä määrin kansainvälisiä projekteja. Meitä kiinnostaa suomalaisen edelläkävijyyden esiintuonti tässä teemassa”, Heidi Wallin kertoo.
Yhteystiedot
Ajankohtaista
