YAMK-opinnäytetyö: “Omaa osaamista kehittämässä - opiskelijat jatkuvan oppimisen polulla"

Työelämän vaatimusten muuttuessa organisaatiot vaativat työntekijöiltä uutta osaamista ja osaamisten soveltamista. Palveluiden toimivuuden takaamiseksi osaamistarpeita ja keinoja osaamisen parantamiseksi on arvioitava ja kehitettävä myös sosiaali- ja terveysalalla. Suomessa on parhaillaan käynnissä parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus, joka pyrkii turvaamaan osaamista työn murroksessa, mihin tämän opinnäytetyön ajankohtaisuus perustuu.

Laurea-ammattikorkeakoulun voimavaraistavien työtapojen johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla -YAMK-koulutuksessa opiskelevien Petra Haringin ja Saija Huurinaisen opinnäytetyö on tehty SOTETIE-hankkeen toimeksiantona. SOTETIE-hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tarkoitettu jatkuvaa oppimista edistävä hanke vuosina 2019¬–2021. Hankkeessa kehitetään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille jatkuvaa oppimista tukeva sähköinen tiekartta, jonka tarkoituksena on, että ammattilaisten osaamisen päivittäminen tulevaisuuden osaamistarpeisiin tulee nykyistä helpommaksi ja joustavammaksi.

Osaamisen kehittämisestä ja jatkuvasta oppimisesta puhuttaessa katsotaan yleensä työelämän vaatimuksia ja unohdetaan yksilön näkökulma. Laurea-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan YAMK-työssä haluttiin tuoda esiin vähemmän tarkasteltu yksilön näkökulma motivoitumiseen jatkuvaan oppimiseen ja jatkuvan oppimisen koulutuksiin osallistumiseen.

“Työelämän on kiinnitettävä enemmän huomiota opiskelumyönteisen ilmapiirin luomiseen”

Opinnäytetyössä analysoitiin SOTETIE-hankkeen blogeissa julkaistuja kirjoituksia, minkä pohjalta opinnäytetyöraportin rinnalla luotiin neljä videoanimaatiota, joiden tarkoituksena on ollut tehdä näkyväksi opiskelijoiden jatkuvan oppimisen polulla kohtaamia tekijöitä. Animaatiot ovat saatavilla Youtubessa  ja syksystä 2021 alkaen SOTETIE-hankkeen nettisivustolla.

Aineistosta kävi ilmi, että työnantajat saattavat tukea opiskelijaa joko ajallisilla tai rahallisella resurssilla, mutta siitä huolimatta työyhteisöissä ei resursoida aikaa koulutuksissa opitun muille opettamiseen tai jakamiseen. Näin koulutusten vaikutus työyhteisöön ja työn tehoon jää pieneksi.  Työelämän lisäksi tulisi mielestämme opinnäytetyön perusteella oppilaitosten ja koulutuksia järjestävien tahojen enenevässä määrin kiinnittää huomiota oppijoita todellisuudessa kiinnostaviin teemoihin, mihin tarvittaisiin vahvaa työelämäyhteistyötä.

Opinnäytetyön johtopäätöksissä on päädytty siihen, että haluttaessa motivoida työntekijöitä jatkuvan oppimisen pariin, tulisi kiinnittää huomiota työpaikkojen opiskelumyönteisyyteen sekä yhteisten jaettavissa olevien arvojen luomiseen ja kehittämiseen. Opintojen tulisi sisältää oppimista tukevia ja innostavia elementtejä, jotka tekisivät jatkuvasta oppimisesta sekä mielekästä että resurssinäkökulmasta tehokasta. Lisäksi työyhteisöissä tulisi käydä avoimempaa keskustelua työn tarkoituksesta ja merkityksestä sekä arvoista, joiden pohjalta jokainen työntekijä voisi löytää itseään innostavia näkökulmia omasta työstä ja itsensä tai työn kehittämisestä yhteisen hyödyn nimissä. Jatkotutkimuksena aiheeseemme olisi syytä selvittää, miten työyhteisöjen ilmapiiriä ja työnantajan näkökulmaa voitaisiin muuttaa koulutusmyönteisimmiksi.

Tutustu opinnäytetyöhön Theseus-palvelussa.

Lisätietoja:

Petra Haring
Sairaanhoitaja, Voimavaraistavien työtapojen johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla (YAMK)
phaaring(at)hotmail.com

Saija Huurinainen
Sosionomi, Voimavaraistavien työtapojen johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla (YAMK)
saija.huurinainen(at)gmail.com