YAMK-opinnäytetyö: Digitaalinen palvelukonsepti vähentämään lapsiperheiden ruokahävikkiä

Kotitaloudet tuottavat Suomessa noin 30 % ruokahävikin kokonaismäärästä. Ruokahävikkiä muodostuu noin 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa, joka on 24 kg ja 125 euroa henkilöä kohden. Lapsiperheissä hävikkiä muodostuu määrällisesti eniten. Ruokahävikin vähentämiseen on kehitetty jo useita toimivia sovelluksia muun muassa ravintoloiden ja kauppojen hävikin myyntiin, mutta kotitalouksille ei vielä ole juurikaan tehty sovelluksia tai palvelukonsepteja hävikin vähentämiseksi.

Laurean Tulevaisuuden innovatiiviset digitaaliset palvelut YAMK -koulutuksen opiskelija Hannele Kiivuori tutki opinnäytetyössään arjessa tapahtuvia valintoja ja rutiineja, joilla on kotona muodostuvaan ruokahävikin määrään lisäävä tai vähentävä vaikutus. Tutkimuksen aikana ilmeni, että ruokahävikin vähentämiseksi lapsiperheet tarvitsevat ensisijaisesti opastusta arjen ruokahuollon suunnitteluun ja tukea käyttäytymisen muuttamiseen.

Tutkimuksen pohjalta kartoitettiin lapsiperheen tarpeiden näkökulmasta ehdotuksia ratkaisuista ja palveluista, joita voidaan jatkossa hyödyntää kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin vähentämiseksi ja luotiin alustava suunnitelma digitaalisesta palvelukonseptista.

Keskiössä lapsiperheiden tarpeet

Hannele Kiivuoren opinnäytteen kehittämistyö pyrki tunnistamaan mikä arjen ruokahuollossa on kotitalouksille tärkeää ja selittämään millaisia syy-seuraussuhteita käyttäytyminen ja valinnat aiheuttavat. Tavoitteena oli luoda lapsiperheen tarpeiden näkökulmasta ehdotuksia ratkaisuista ja palveluista, joiden avulla kotona syntyvää ruokahävikkiä voidaan vähentää. Toisena tavoitteena oli kehittää alustava konseptisuunnitelma arvoa tuottavasta digitaalisesta palvelusta, jonka avulla kotitalouksia hävikin vähentämisessä voi tukea.

Tuloksena tunnistettiin arjen ruokahuollosta valintoihin ja tottumuksiin liittyviä vastakkainasetteluita, jotka lisäävät tai vähentävät kotona muodostuvan ruokahävikin määrää. Lapsiperheiden ruokahuollon ongelmakohtien ja vastakkainasetteluiden pohjalta kehitettiin ratkaisuehdotuksia, joita arvioitiin ja työstettiin alustavaksi palvelukonseptiksi käyttäytymisen ja arvon muodostamisen näkökulmaista. Opinnäytetyön tuloksena kotitalouksia varten laadittu suunnitelma palvelukonseptista on uusi palvelu, jollaista Suomessa ei tiettävästi ole vielä olemassa

Palvelukonsepti edistää arjen ruokahuollon suunnittelua

Opinnäytetyö eteni palvelumuotoilun Double diamond -prosessimallin mukaisesti. Tietoa kerättiin viideltä lapsiperheen vanhemmalta luotaimella ja teemahaastatteluilla. Tiedon laajennuksen ja analysoinnin vaiheissa aiempaa ruokahävikkitietoa ja teoreettista viitekehystä hyödynnettiin arjen ruokahuollon ymmärryksen muodostamiseksi ja lapsiperheiden ruokahävikkiä aiheuttavien haasteiden täsmentämiseksi.

Ratkaisuehdotukset tuotettiin monialaisessa yritysyhteistyö ideointityöpajassa. Ideat priorisoitiin helppouden, houkuttelevuuden, oikea-aikaisuuden ja sosiaalisuuden näkökulmasta. Mielenkiintoisimmasta ideasta laadittiin suunnitelma palve-lukonseptista, jonka pyrkimys on tukea lapsiperheiden tavoitteita helpottamalla arjen ruokahuollon suunnittelussa ja estää ruokahävikkiä. Konseptin suunnittelun lähtökohta oli mahdollistaa ihmiskeskeinen arvon luominen ja huomioida ihmisten käyttäytyminen rutiinien muuttamisen perustana.

Konseptin kehittäminen luo työelämälle useita eri mahdollisuuksia, joka tuo yhteen liiketoiminnan edustajat, digitaalisen palvelun kehittäjät ja kotitalouden ammattilaiset. Käyttäjien mukaan tuominen kokeiluihin ja prototyyppeihin tuo nopeasti lisää tietoa toimivista ratkaisuista. Tutkimuksen kehittämiseksi tavoite ja tutkittava konteksti tulee täsmentää kysymyksen asettelun ja hypoteesin kautta esimerkiksi selvittämään palvelukokeilujen kautta, toteutuuko toivottu muutos käyttäytymisessä vai aiheuttaako ei-toivottua käyttäytymistä.

Tutustu Hannele Kiivuoren opinnäytetyöhön Theseus-palvelussa

Lisätietoja

Hannele Kiivuori
Opinnäytetyön tekijä
Tulevaisuuden innovatiiviset digitaaliset palvelut, YAMK