Opinnäytetyö
–
YAMK-opinnäyte: merenkulun byrokratia rapauttaa luottamusta laivan ja konttorin välillä
Yhteistyön ja päätöksenteon käytännöt, kuten vastaamatta jääneet kysymykset, hidas päätöksenteko ja jälkikäteinen arvostelu, ylläpitävät epäluottamusta laivan ja varustamon konttorin välillä. Tämä käy ilmi ylikonemestari Jouni Räsäsen Laurea-ammattikorkeakoulussa strategisen johtaminen YAMK-koulutuksessa tekemästä opinnäytetyöstä, jossa tarkasteltiin alusten ja maaorganisaation yhteistyön kehittämistä. Tulosten perusteella epäluottamuksen kierteen purkaminen alkaa päätösvallan palauttamisesta laivoille. Hitaus ja vastaamattomuus ylläpitävät kierrettä Tutkitussa suomalaisessa…
Yhteistyön ja päätöksenteon käytännöt, kuten vastaamatta jääneet kysymykset, hidas päätöksenteko ja jälkikäteinen arvostelu, ylläpitävät epäluottamusta laivan ja varustamon konttorin välillä. Tämä käy ilmi ylikonemestari Jouni Räsäsen Laurea-ammattikorkeakoulussa strategisen johtaminen YAMK-koulutuksessa tekemästä opinnäytetyöstä, jossa tarkasteltiin alusten ja maaorganisaation yhteistyön kehittämistä. Tulosten perusteella epäluottamuksen kierteen purkaminen alkaa päätösvallan palauttamisesta laivoille.
Hitaus ja vastaamattomuus ylläpitävät kierrettä
Tutkitussa suomalaisessa varustamossa epäluottamuksen kierrettä ylläpitivät vastaamattomuus, päätöksenteon hitaus, jälkikäteinen arvostelu sekä laivojen ja konttorin keskinäinen riippuvuus. Aineistossa ei kuvattu sanktioita valtuuksien ylittämisestä. Laivat eivät lamaantuneet, vaan tekivät tarpeelliset toimenpiteet ja selvittivät asian jälkikäteen. Tällainen toimintatapa pitää arjen toimivana, mutta poistaa paineen nopeuttaa päätöksentekoa.
Aluksen päällikkö vastaa lain velvoittamana aluksestaan ja konepäällikkö sen koneistosta, mutta valta tehdä vastuuta vastaavia päätöksiä on siirtynyt konttoriin. Aiempi kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että lisääntyvä kontrolli saa merenkulkijat tulkitsemaan, ettei heihin enää luoteta ammattilaisina. Tällöin heidän omaehtoinen panostuksensa vähenee, ja konttori vastaa lisäämällä valvontaa. Kierre heikentää samalla tehokkuutta ja turvallisuutta, koska päätöksenteko hidastuu juuri silloin, kun nopea harkinta olisi välttämätöntä.
Päätösvalta takaisin laivoille
Opinnäytetyössä esitetään 13 toimenpidettä alusten ja maaorganisaation yhteistyön kehittämiseksi. Ne jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen: vastuun ja päätösvallan siirtämiseen aluksille, vuoropuhelun ja osallistamisen käytäntöihin sekä päälliköiden ja konepäälliköiden esimiesroolin vahvistamiseen.
Malli muutoksen toteuttamiseen löytyi organisaation omasta onnistumisesta. Organisaatiossa onnistunut vastuunsiirto oli valmisteltu yhdessä laivojen kanssa, vastuu oli siirretty laivoille ja niille oli annettu tilaa hoitaa asia itse. Vuoropuhelu ei yksin riitä, sillä keskustelu ilman päätösvaltaa purkaa painetta, mutta ei kierrettä.
Turvallisuusjohtamisen tavoite ja käytäntö erkaantuvat
Merenkulun kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö, ISM-koodi, luotiin, jotta varustamot arvioisivat itse toimintansa riskit sen sijaan, että ne vain noudattaisivat ulkoa annettuja sääntöjä. Käytännössä säännöstön soveltaminen on tuottanut byrokratiaa, paperityötä ja valvontaa. Tämä taas rapauttaa luottamusta laivan ja konttorin välillä. Yhden varustamon tuloksia ei voida yleistää sellaisenaan, mutta ne antavat näkökulmia yhteistyön kehittämiseen myös muissa varustamoissa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena suomalaisen varustamon toimeksiannosta. Aineisto koostui 13 haastattelusta, jotka tehtiin laiva- ja maahenkilöstölle toukokuussa 2026. Työ valmistui syyskuussa 2026.
Tutustu Jouni Räsäsen opinnäytetyöhön Kontrolli vai luottamus merenkulussa : yhteistyön kehittäminen alusten ja maaorganisaation välillä Theseus-palvelussa.
Ajankohtaista
