AI-ARC -hanke käyntiin: ”Nyt tarvitaan yhteistyötä arktisella alueella”

Ilmaston lämpenemisen seurauksena Arktisen merialueen jää sulaa ja sen myötä alueen laivaliikenne kasvaa. Lisäksi jääalueen pieneneminen lisää myös kiinnostusta alueen taloudelliseen hyödyntämiseen kuten kaivosteollisuuteen, kalastukseen ja turismiin. Kaikki tämä kasvattaa onnettomuuksien riskiä alueella, jossa pelastus- ja valvontaresurssit ovat rajallisia.

Laurean koordinoima ja EU:n Horisontti2020-ohjelman rahoittama AI-ARC -hanke (Artificial Intelligence based Virtual Control Room for the Arctic) pyrkii parantamaan merenkulun turvallisuutta arktisilla merialueilla. Yhteistyön ja avoimemman tietojen vaihdon odotetaan lieventävän myös arktisen alueen geopoliittisia vastakkainasetteluja luoden uusia toimivia kanavia yhteistyölle ja vuoropuhelulle.

Arktisen alueen yhteistyö on keskeinen teema AI-ARC -hankkeessa. Hankkeen toimijat kokoontuivat kick-off -tilaisuuteen, joka järjestettiin hybriditilaisuutena verkossa ja Laurean Leppävaaran kampuksella 21. syyskuuta.

Suomella vahva rooli arktisessa yhteistyössä

AI-ARC -hankkeen aloituskonferenssin keynote-puhujana vieraili Eduskunnan 1. varapuhemies Antti Rinne. Rinteen pääministerikaudella Suomi toimi viimeksi Arktisen neuvoston puheenjohtajana (2017 – 2019). Puheenvuorossaan hän korostikin, että nyt jos koska kaivataan tiivistä yhteistyötä Arktisen alueen toimijoiden kesken.

-    Arktiseen alueeseen kohdistuu yhä enemmän kiinnostusta, mikä voi synnyttää myös ristiriitoja alueella. Käytännön yhteistyöllä, jota nyt käynnistyvä hanke edustaa, voidaan edistää turvallisuutta ja resilienssiä alueella, Rinne totesi.

Suomella on Rinteen mukaan keskeinen rooli kestävän tulevaisuuden rakentamisessa pohjoisessa, missä korostuu ristiriitojen ratkominen sekä arktisiin olosuhteisiin liittyvä osaaminen.

-    AI-ARC -hankkeen myötä Suomi voi vahvistaa asemaansa arktisessa yhteistyössä, hän painotti.

Maapallon napa-alueita koskevaa kasvavaa kiinnostusta sekä Suomen roolia painotti omassa puheenvuorossaan myös Suomen ensimmäinen Arktinen ja Antarktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki. Hän muistutti, että Suomi on aktiivisesti mukana paitsi arktisen alueen myös Etelämantereen yhteistyössä:

-    Napa-alueiden yhteistyössä, jos missä, Suomi todella on kokoaan suurempi kansainvälinen toimija, suurlähettiläs Vuorimäki alleviivasi.

Tekoäly apuna tilannekuvan muodostamisessa arktisella merialueella

Nykypäivän merenkulkijoilla ja viranomaisilla on käytössään valtava määrä tietoa, jota tallennetaan, käytetään ja jaetaan toisistaan erillisissä tietojärjestelmissä ja -verkoissa. AI-ARC-hankkeen tavoitteena onkin luoda käyttäjäystävällinen tekoälypohjainen järjestelmä, joka tarjoaa laadukkaan tilannekuvan päätöksenteon tueksi ja turvallisuuden lisäämiseksi kaikille merenkulkualan kaikille toimijoille arktisella alueella.

Tietojen jakaminen eri maiden viranomaisten välillä on haastavaa, koska viranomaisilla on erilaiset tehtävät ja yhteistoiminta maiden sisälläkin eri viranomaisten kesken on joissain tapauksissa haastavaa. Maittain kerätyt tiedot eivät ole yhteensopivia aika lainsäädäntö mahdollista niiden vaihtamista maiden välillä. AI-ARC-ratkaisu tukee entistä tiiviimpää yhteistyötä ja avointa viestintää arktisen alueen valtioiden valvonta- ja pelastusviranomaisten välillä.

Nyt järjestetyn Kick-off -tilaisuuden myötä virallisesti käynnistyvässä AI-ARC -hankkeessa on mukana kaikkiaan 22 partneria 12 maasta. Pääosa konsortion jäsenistä on Euroopan Unionin maista, mutta mukana on myös edustus Turkista, Iso-Britanniasta, Norjasta ja Islannista. Joukossa on yliopistoja, tutkimuslaitoksia, teollisuuden edustajia ja operatiivisia loppukäyttäjiä. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 7 miljoonaa euroa.

Lisätietoja: