Siirry sisältöön

Sairaanhoitaja-alumni Janne: ”Pienillä muutoksilla voidaan hyödyttää potilasta”

HUS:n kenttäjohtaja Janne Keto nauttii työn monipuolisuudesta.

Janne Keto valmistui Laurean Lohjan kampukselta sairaanhoitajaksi vuonna 2010. Hänen polkunsa nykyiseen kenttäjohtajan pestiin on ollut vaiheikas. Alkuperäiseltä ammatiltaan hän on talonrakentaja, mutta laman jälkeen piti tehdä uusia suunnitelmia.

— 90-luvulla tuli lama ja päätin opiskella lähihoitajaksi. Suuntauduin ensihoidon puolelle, ja ehdin tehdä useamman vuoden töitä ensin perustason ensihoitajana ja sen jälkeen hoitotason ensihoitajana.

EU:n säädösmuutosten kautta AMK-opinnot tulivat kuitenkin ajankohtaisiksi myös Jannelle, kun hoitotason ensihoitajilta vaadittiin ammattikorkeakoulututkintoa.

— Kävin ensin täydennyskoulutuksia ja sen jälkeen suoritin sairaanhoitajatutkinnon. Myöhemmin olen käynyt myös YAMK-tutkinnon Hämeen ammattikorkeakoulussa ja täydentänyt osaamistani erilaisilla johtamisen opinnoilla.

Opiskelua Laureassa Janne muistelee lämmöllä. Opiskelukavereiden ja hyvän ryhmähengen lisäksi mieleen on erityisesti jäänyt vastuuopettajan neuvot:

— Hän piti yllä tiettyä vaatimustasoa, joka auttoi avamaan silmiä omaan alaan liittyen ja ruokki tiedonjanoa. Se varmasti johti siihen, että halusin opiskella vielä pidemmälle.

Kaikki portaat on koettu

Tällä hetkellä Janne työskentelee HUS:n Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueiden kenttäjohtajana. Ennen nykyistä pestiä hän on kuitenkin ehtinyt työskennellä monipuolisesti ensihoidon alueella. Omien sanojensa mukaan kaikki portaat, mitä ensihoidon piiristä löytyy on päästy kokemaan.

— Aina on vaihtoehtoja, mutta jos mietitään ensihoidon tehtäväkenttää, niin tämä on sitä työtä, mitä tällä tutkinnolla voi parhaimmillaan tehdä.

Kenttäjohtajan tehtävänkuva on määritelty tarkasti terveydenhoitolain ensihoidonasetuksessa. Jannen työaika kuluu vastuualueen mukaisissa tehtävissä, kuten ensihoidon hallinnon töissä sekä viranomaisradioon liittyvien asioiden hoitamisessa. Parasta työssä on Jannen mielestä sen monipuolisuus – niin hyvässä kuin pahassakin.

— Pitää koko ajan olla yhteiskunnan ajanhermolla, sillä tilanteet vaihtuvat nopeasti. Erityisesti korona on tuonut meille uudenlaisia haasteita, joihin ensihoidossa on pitänyt sopeutua.

Jannen mukaan kenttäjohtajana toimiminen vaatii paineensietokyvyn ja johtamisvalmiuksien lisäksi riittävästi kokemusta

— Täytyy olla laaja-alainen terveydenhuollon osaaja, jolla on ensihoidon riittävä kokemus, sekä tietoa terveydenhoidosta ja lääketieteestä. Nämä asiat korostuvat kenttäjohtajan työssä.

Vuoden ensihoitaja 2020

Janne on työssään osallistunut myös tutkimustoimintaan, jonka avulla pyritään kehittämään ensihoitotyötä.

— Onhan se mukavaa, että ala kehittyy. Parasta on nähdä, miten tutkimustuloksia oikeasti hyödynnetään hoitotyössä.

Ansioituneesta kehitystyöstä Janne palkittiin vuoden ensihoitajaksi 2020. Hänen työnsä tuloksena on Lohjan ja Länsi-Uusimaan alueelle kehitetty toimintamalli, jossa kätilö lähtee kentälle mukaan avustamaan, mikäli sairaalan ulkopuolinen syntymä tapahtuu.

— Halusin kehittää ensihoitajien osaamista kenttäsynnytyksissä ja meillä on äärimmäisen osaavia kätilöitä töissä. Heille ambulanssi oli jo tuttu toimintaympäristönä, sillä monet kätilöt ovat olleet mukana saattamassa potilaita esimerkiksi Naisten klinikalle. Tuloksena oli koulutuksellinen projekti, jossa kätilöt tulivat meidän ensihoitajien tueksi sinne kentälle ohjaamaan, valvomaan ja tarvittaessa neuvomaan.

Jannen kertoo kenttäkätilö-mallin olevan osoitus siitä, että paikallisesti pienillä ja kevyillä rakennemuutoksilla voidaan käynnistää potilasta hyödyttäviä järjestelmiä.

— Vaikka sairaalan ulkopuoliset syntymät ovat harvinaisia, haluamme pystyä tekemään myös niistä turvallisia. Potilaille tätä kuitenkin tehdään ja se on se ajatus ollut tässä alusta asti.

Nykyisille opiskelijoille Janne antaa vinkin, jota on soveltanut itse työelämässä:

— Kannattaa aina pohtia mitä asioiden taustalla on, eikä keskittyä ainoastaan teknisiin taitoihin ja suorittamiseen. Ottakaa asioista selvää ja katsokaa kokonaisuutta. Sen jälkeen on helppo selvittää, mihin voimavaroja kannattaa suunnata.