Siirry sisältöön

YAMK-opinnäyte: Vantaan kaupungin liikenneturvallisuutta parannetaan automaattisen liikenteenvalvonnan avulla

Juha-Pekka Puskan ja Pasi Harmaalan YAMK-opinnäytetyö käsittelee liikenneturvallisuuskameroita kaupungissa.

Tikkurilan kampus.

Hyvin suunniteltu automaattinen liikenteenvalvonta vähentää tutkitusti liikenneonnettomuuksia. Juha-Pekka Puskan ja Pasi Harmaalan Laurea-ammattikorkeakoulun Turvallisuusjohtamisen YAMK -opinnäytetyö esittelee liikenneturvallisuuskameroiden sijoittelun vaatimuksia erityisesti kaupunkiolosuhteissa. Opinnäytetyön kohteena oli Vantaan kaupungin katuverkko, jonka nykyistä liikenneturvallisuutta on tarkasteltu tilastojen perusteella.

Opinnäytetyön antina on selkeyttää poliisin käyttämien liikenneturvallisuuskameroiden ominaisuuksia ja niiden hankkimiseen vaadittavia menetelmiä ja toimintoja. Myöskään kaupungin asukkaita ei pidä unohtaa, vaan heille annetaan mahdollisuus vaikuttaa. Opinnäytetyö tuottaa hyötyä myös muille kaupungeille ja kunnille, jotka suunnittelevat hankkivansa liikenneturvallisuuskameroita. Opinnäytetyössä tarkasteltiin pääasiassa poliisin nykyään käytössä olevia, Sensys Gatso Group AB:n valmistamia automaattiseen liikennevalvontaan suunniteltuja liikenneturvallisuuskameroita. Niiden etuna ovat monikäyttöisyys ja kustannustehokkuus niiden kyetessä valvomaan samanaikaisesti useaa eri kohdetta. Lisäksi ne eivät enää vaadi tiehen tehtäviä kaivauksia.

Automaattisella liikenteenvalvonnalla vaikutus onnettomuuksien syntyyn

Vantaalla sattui vuonna 2019 483 liikenneonnettomuutta, joissa menehtyi 4 henkilöä ja loukkaantui 174 henkilöä. Automaattisen liikenteenvalvonnan ensisijaisena tarkoituksena on parantaa tienkäyttäjien liikenneturvallisuutta ja automaattisella liikenteenvalvonnalla onkin todettu olevan tehokas vaikutus ajonopeuksiin ja liikenneonnettomuuksien syntyyn. Vakavien onnettomuuksien on osoitettu vähenevän jopa 30–40 % ja henkilövahinkojenkin 15-20%. Tämä vaikuttaa suoraan onnettomuuksista aiheutuviin kustannuksiin, jotka Vantaan kaupungissa olivat vuonna 2019 yhteensä 11,1 miljoonaa euroa.

Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2019 vajaa neljännes menehtymiseen johtaneista liikenneonnettomuuksista tapahtui enintään 50 km/h nopeusrajoitusalueella ja myös loukkaantuneita oli kyseisellä nopeusrajoitusalueella enemmän kuin muilla nopeusrajoitusalueilla. Liikenneturvallisuuteen vaikuttaa ajonopeuden lisäksi monta muutakin seikkaa, kuten ajoneuvojen turvavarusteet. Ajonopeus kuitenkin vaikuttaa törmäysvoimien suuruuteen, reaktioaikoihin sekä jarrutusmatkoihin. Ajonopeutta pienentämällä saadaan onnettomuuden riskiä sekä vahinkoja pienennettyä, jolloin ihmishenkiä säästyy ja onnettomuuksista aiheutuneet kustannukset pienenevät.

Kameroiden sijaintipaikat tulee määritellä alueittain

Automaattisia liikenteenvalvontalaitteita ei kuitenkaan voi laittaa joka mutkaan ja notkelmaan, mutta liikenneturvallisuutta voidaan parantaa myös rakentamalla korotettuja suojateitä tai hidasteilla. Nämä keinot ovat hyviä vaihtoehtoja automaattiselle liikennevalvonnalle ollen kustannustehokkaampia ratkaisuja erityisesti alhaisten nopeuksien teille.

Automaattisen liikenteenvalvonnan käyttökohteita on erilaisia ja kameroiden asennuspaikat tulee määritellä kaupunkikohtaisesti poliisin ja kaupungin edustajan yhteistyöllä. Vantaan kaupungin keräämien tilastojen mukaan Vantaan suuralueista Aviapoliksen ja Tikkurilan alueilla sijaitsee jopa seitsemän pahinta onnettomuuspaikkaa kymmenestä. Näiden alueiden huomioon ottaminen mahdollisia automaattisen liikenteenvalvonnan sijaintipaikkoja suunniteltaessa, olisi hyödyllistä.

Tutustu Harmaalan ja Puskan opinnäytetyöhön Theseus-palvelussa

Lisätietoja:

Pasi Harmaala ja Juha-Pekka Puska
Opinnäytetyön tekijät
Turvallisuusjohtaminen, YAMK