YAMK-opinnäyte: Opintojen henkilökohtaistamisella yksilöllisiin tutkintoihin hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnossa

Tarja Huttunen selvitti, millaisia haasteita hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnon osaamisalavalintaan liittyy.

Uutinen6.8.2020

Uudistettu hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto tuli voimaan 1.8.2018. Siinä yhdistyi kaksi perinteistä ammattialaa parturi-kampaaja-ala ja kosmetiikkaneuvoja-kosmetologiala yhdeksi tutkinnoksi. Uuden tutkinnon alla on neljä osaamisalaa ja pakolliset ja valinnaiset opinnot. Vanhoihin tutkintoihin verraten opintojen valinnaisuus lisääntyi merkittävästi ja nyt opiskelijoilla on entistä laajemmat mahdollisuudet valita itselleen sopivin osaamisala ja sitä täydentävät opinnot.

Laurean-ammattikorkeakoulun Estenomi-YAMK -opintojen tutkimuksellisessa kehittämistyössä selvitettiin, missä vaiheessa uudesta laajasta hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnosta tehdään osaamisalavalinta ja mitä haasteita opintojen valintoja tehtäessä on? Vaikuttaako koulutusorganisaation käytänteet tai alan perinteinen ammattijako opintojen valinnaisuuteen ja kuinka hyödylliseksi opiskelijat kokevat henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman tekemisen?

Ammatillisen koulutuksen lakimuutoksen 531/2017 johdosta jokaisen opiskelijan opinnot henkilökohtaistetaan. Henkilökohtaistamisella tarkoitetaan sitä, että opiskelijan aikaisempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi tutkintoa, jos se osaaminen liittyy tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin. Henkilökohtaistaminen tehdään opintojen alussa ohjauskeskustelussa ja siihen osallistuu siihen nimetty opettaja ja opiskelija. Henkilökohtaistamisessa aikaisempi osaaminen merkitään dokumenttien perusteella suoritetuksi ja puuttuvan osaamisen hankkimiseksi opiskelijalle tehdään yksilöllinen ja henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS. Opiskelijalla on aktiivinen rooli omien toiveiden ja opintopolkujen suunnittelussa. Opettajan tehtävänä on kertoa opintojen sisällöistä ja niiden suorittamisen aikatauluista ja mahdollisuuksista sekä kirjata asiat opintojärjestelmään. Ammatillisia opintoja tehdään myös paljon työelämässä koulutussopimuksella tai oppisopimuksella, joten myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen tuomat mahdollisuudet tulee huomioida henkilökohtaisen opintopolun suunnittelussa. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa myös verkko-opintoina.

Tutkimuksellisessa kehittämistyössä selvitettiin teemahaastattelun avulla kuvaus opiskelijan kanssa tehtävästä HOKS-laadintavaiheesta ja siihen liittyvistä haasteista. Teemahaastatteluun osallistui neljä 1.8.2018 jälkeen HOKS-laadintaa tehnyttä ammatinopettajaa toisen asteen ammatillisesta koulutusorganisaatiosta. Haastattelussa kerättiin myös opettajien ideoita HOKS-laadinnan kehittämiseksi. Tutkimuksellisen kehittämistyön tiedonhankinnan pääkohde oli hius- ja kauneudenhoitoalalla opiskelevat opiskelijat. Opiskelijoille lähetettiin verkkokysely, jossa heiltä tiedusteltiin heidän mahdollisuuksiaan ja omia valmiuksiaan tehdä valintoja. Kyselyssä tiedusteltiin myös opiskelijoiden opiskelumenetelmien mieltymyksiä. Verkkokyselyyn vastasi 24 opiskelijaa.

Tärkeimmät teemahaastattelun tulokset ovat, että opettajat kokevat, että varsinkaan nuorilla opiskelijoilla ei ole valmiuksia tehdä valintoja opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijoilta puuttuu tietoa ammateista, tutkinnonperusteista ja valinnaisuuksista. Haasteelliseksi koettiin laaja Wilmaan tehtävä HOKS-asiakirjan kirjaaminen ja siihen varatun työajan riittämättömyys. Toinen iso haaste on maahanmuuttajaopiskelijoiden kielitaidon puutteesta johtuva mahdottomuus ymmärtää tutkinnonperusteita suomenkielellä tai kirjoitettuna tekstinä. Haastatteluissa ilmeni, että valinnaisuus perinteisten osaamisalojen välillä on saatu toimimaan ja opiskelijoilla on mahdollisuus valita ristiin opintoja perinteisen ammattijaon yli.

Verkkokyselyn tulosten mukaan opiskelijat olivat tyytyväisiä HOKS-laadintaan. Tulosten mukaan varsinkin nuoret kokivat saavansa ohjauskeskustelussa tukea ja vahvistusta omille valinnoilleen. Nuoret kokivat HOKS-asiakirjan laadinnan hyödyllisenä ja urapolkua selkeyttävänä asiana. Aikuisille ohjauskeskustelu ei ollut niin merkitsevä, sillä heillä valinnat olivat jo entuudestaan selvempiä ja heidän arviot valmiuksistaan valita opintoja olivat paremmat. HOKS-laadinnan kehittämiskohteena opiskelijat toivoivat opettajilta lisää tietoa opinnoista ja näytöistä, yksityisyyttä HOKS-laadintakeskustelussa ja enemmän aikaa ohjaukseen. Mieluisimpina opiskelumuotoina opiskelijat kokivat ammattihenkilön ohjauksessa oppimisen. Videot koettiin mielekkäämpänä tapana oppia kuin opettajan lähiopetus. Verkko-oppimista Moodle-ympäristössä ei pidetty mieluisena opiskelumenetelmänä. Oppiminen työpaikalla asiakastöissä tai koulun työsalissa asiakastöissä koettiin yhtä mielekkäänä.

Johtopäätöksinä voidaan todeta, että perinteiset osaamisalat eivät enää ohjaa valinnaisuutta. Aikuisilla on paremmat valmiudet valita opintoja kuin nuorilla. Digitaalisuus valtaa alaa oppimisessa ja videoiden kautta oppiminen koetaan mielekkäämpänä kuin perinteinen opettajan opetus. Käytännön ammateissa tekemällä oppiminen koetaan mielekkäämpänä oppistapana kuin verkkotehtävät.

Tutkimuksessa kerättyjen ideoiden pohjalta on kehitetty digitaalisen työkalun malli yhdestä pakollisesta hius- ja kauneudenhoitoalan opintokokonaisuudesta, parturipalveluista. Digitaalista tutustumistyökalua voidaan käyttää opiskeluun hakeutumisvaiheessa, osaamisalaa valitessa tai valinnaisia opintoja valitessa. Työkalu visuaalisena toimii myös hyvin maahanmuuttajaopiskelijoiden keskuudessa. Työkalun sisältö on kuitenkin tuotettava koulutusorganisaatiossa. Sisällöntuotannon avulla opettajia voidaan osallistaa digitaitojen oppimiseen ja opetusvideoiden tekemiseen. Työkalun malli on siirrettävissä kaikille ammatillisen koulutuksen aloille ja jatkokehittämisideana siitä voitaisiin rahoittajan löydyttyä tehdä oma käyttöliittymä ”OpsApp”. OpsAppin avulla opiskelija voisi tutustua ajasta ja paikasta riippumatta eri opintoihin ja koota itselleen koriin erilaisia opintoja ja sovellus ohjaisi automaattisesti muodostuvan osaamisalan, sekä tekoäly vois antaisi yhteenvedon valintojen yhteensopivuudesta. Tutkimuksellinen kehitystyö on tehty yhdessä ammatillisessa koulutusorganisaatiossa ja sen tulokset eivät ole yleistettävissä kaikkiin ammatillisiin koulutusorganisaatioihin.

Tutustu opinnäytetyöhön Theseus-palvelussa.