YAMK-opinnäyte: Maahanmuuttajataustaisten tyttöjen kohtaamat esteet urheilun harrastamiselle

Laurean Global Health and Crisis Management YAMK -koulutuksen opiskelija, OMT fysioterapeutti Heini Maisala-McDonnell tutki opinnäytetyössään maahanmuuttajataustaisten tyttöjen kohtaamia esteitä urheilun harrastamiselle ja sitä, miten näitä esteitä voidaan vähentää tai poistaa. Opinnäytetyön yhteistyöorganisaatio oli itähelsinkiläinen jalkapalloseura FC Kontu.

Kansainvälisten tutkimustulosten ja tämän opinnäytetyön pohjalta luotiin tiedottavaa materiaalia tytöille ja heidän perheilleen urheilun vaikutuksesta terveyteen ja hyvinvointiin, koulumenestyksen edistämiseen, kommunikaatiokyvyn parantamiseen ja sosiaalisten suhteiden luomiseen. Materiaali sisältää myös käytännön tietoa, kuten visuaalisia esimerkkejä asustemahdollisuuksista. Seura otti ’sport hijab’n eli urheiluhuivin varustemallistoonsa, mahdollisesti ensimmäisenä seurana Suomessa.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastateltiin 13 tyttö- ja naisjalkapallon kanssa työskentelevää heidän kokemuksistaan maahanmuuttajataustaisten tyttöjen mahdollisuudesta harrastaa jalkapalloa tai urheilua yleisesti. Aiheesta kaivataan lisää tutkimusta ja keskustelua sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yhteiskunnallinen keskustelu kaikkien lasten yhtäläisestä oikeudesta vapaa-aikaan ja terveellisiin harrastuksiin on tarpeellinen.

Liikunnan hyödyt kuuluvat kaikille

Urheilulla on huomattava fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä lisäävä vaikutus. Joukkueurheilu erityisesti auttaa myös koulumenestyksessä ja sosiaalisissa suhteissa. Maahanmuuttajataustaisten poikien osuus jalkapallon harrastajien keskuudessa on suurempi kuin heidän osuuteensa väestössä Itä-Helsingissä. Maahanmuuttajataustaisilla tytöillä harrastaminen sen sijaan on vähäistä, vain yksittäisiä osallistujia eri joukkueissa.

Maahanmuuttajataustaisilla tytöillä on yhtäläinen oikeus liikunnan ja ryhmätyöskentelyn tuomiin hyötyihin, jota esimerkiksi jalkapallo tarjoaa kuin samanikäisillä kantasuomalaisilla tytöillä ja maahanmuuttajataustaisilla pojilla. Jalkapalloa käytettiin opinnäytetyössä esimerkkinä, koska se on tunnettu laji ja osallistumisen kynnys on ylitetty maahanmuuttajataustaisten poikien osalta.

Perhe ja kulttuuri vaikuttavat mahdollisuuksiin harrastaa

Opinnäytetyön perusteella perhe on suurin vaikuttaja maahanmuuttajataustaisten tyttöjen mahdollisuuteen harrastaa urheilua. Kulttuuri ja uskonto asettavat tytöille enemmän rajoituksia kuin pojille ja määräävät sukupuolien roolit perheissä. Tytöillä on usein enemmän velvollisuuksia kuin pojilla osallistua kodinhoitoon ja nuoremmista sisaruksista huolehtimiseen jo hyvinkin nuoresta iästä lähtien.

Opinnäytetyön mukaan tyttöjen osallistumista urheiluharrastukseen ei pidetä yhtä tärkeänä kuin perheen poikien osallistumista. Urheilua ei välttämättä pidetä sopivana tytöille, ja pukeutumissäännöt saattavat estävää tyttöjen urheilemisen. Roolimallien puute osaltaan vaikeuttaa tyttöjen osallistumista urheiluun.

Tutkimuksen tuloksiin pohjautuen FC Kontu on suunnittelemassa matalan kynnyksen kerhoa ja kesäleiriä maahanmuuttajataustaisille tytöille ja saada sitä kautta integroitua lisää maahanmuuttajataustaisia tyttöjä mukaan seuran toimintaan. Seuralla on myös hankkeita, joissa käytetään tutkimuksessa kerättyä tietoa hyväksi ja pyritään yleisesti edistämään tyttöjen osallistumista jalkapalloon. Yhteyksien luominen vanhempiin ja heidän osallistumisensa rohkaiseminen on ensiarvoisen tärkeää.

Tutustu Heini Maisala-McDonnellin opinnäytetyöhön Theseus-palvelussa.

Lisätietoja:

Heini Maisala-McDonnell
Opinnäytetyön tekijä
Health Care, Global Health and Crisis Management, YAMK
Puh. +358451019440