Katariina Raij: ”LbD:n pedagogiikan kehittämistä ei saa unohtaa Laureassa”

Tammikuussa ilmestynyt julkaisu keskittyy Learning by Developing -toimintamallin jatkokehittämiseen.

Tammikuussa Laurean julkaisusarjassa ilmestyi uusi “Learning by Developing 2.0 - New Faces of Learning by Developing (LbD) action model” -julkaisu, jossa tarkastellaan Laurean kehittämispohjaisen oppimisen mallia. Yksi julkaisun kirjoittajista on Katariina Raij, joka on ollut keskeisenä henkilönä LbD-malliin johtavassa tutkimus- ja kehittämistyössä 2000-luvun alusta lähtien. 

Jäätyään eläkkeelle Laureasta Raij on seurannut yhä tiiviisti korkeakoulukenttää muun muassa osallistumalla Karvin korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointiin sekä arviointiryhmän jäsenenä että puheenjohtajana. 

Julkaisussa Raij kokoaa omassa artikkelissaan yhteen LbD-mallin keskeiset periaatteet aiempia julkaisuja hyödyntäen:

- Nämä LbD:n perusperiaatteet ovat löydettävissä myös muista lähteistä. Halusimme kuitenkin, että LbD:n lähtökohdat ovat helposti löydettävissä myös henkilöille, jotka eivät ole aiemmin tutustuneet LbD:n teoreettisiin perusteisiin ja joille se näyttäytyy vain projektioppimisen mallina. LbD on paljon enemmän, Raij kertoo. 

Pohjana tiedon eri lajit

Laurean pedagogisen toimintamallin LbD:n juuret juontavat vuoteen 2000. Mallin kehittämisen pohjalla olivat Katariina Raij’n väitöskirjassaan tunnistama osaamisen käsite tietämisen, ymmärtämisen, taitamisen ja tilanteiden hallintakyvyn integroituneena kokonaisuutena, sekä osaamisen rakentavat tiedon lajit: teorioissa ja malleissa oleva tieto, moraalitieto, kyvyissä ja taidoissa oleva tieto sekä kokemusperäinen tieto. 

Tulosten perusteella voitiin päätellä, että ammattikorkeakoulun päämääränä oleva osaaminen ei liity vain uuden tiedon luomiseen ja kognitiivisten rakenteiden konstruointiin, vaan myös toimintaan ja yhdessä toimimiseen.

- Hyvässä oppimisympäristössä tulee olla läsnä kaikki tiedon lajit. Ensin on teorioissa ja malleissa oleva tieto, sillä ilman käsitteitä ei ole mahdollista tarkastella uusia, oppimisen kohteena olevia ilmiöitä, Raij painottaa väitöskirjatutkimukseensa perustuen.
- Sitten ovat kyvyt ja taidot, joita kehitetään yhteistoiminnan kautta eettisiä ratkaisuja etsien.  Kokemusten ja niille annettujen merkitysten myötä kyseiset tiedonlajit integroituvat osaamisena.

Kehittämishankkeet vieneet toimintamallia eteenpäin

Tutkimukseen perustuvana toimintamallina LbD: n kehittämiseen on tuotettu materiaalia lukuisten kehittämishankkeiden myötä.  Sitä on arvioitu kansallisesti ja kansainvälisesti. Tuloksiin perustuen LbD - toimintamallista tuli Laurean strateginen valinta ja myöhemmin Laurean tavaramerkki. 

- Laurea oli edelläkävijä ammattikorkeakoulupedagogiikan tutkijana ja kehittäjänä. Muualla tuotetut eri nimiset mallit rakentuivat projektioppimiseen mutta syvällisempään tutkimustyöhön ei lähdetty, Raij sanoo. 
- Siksi LbD:n teoreettisen taustan merkitystä ei pitäisi hukata, eikä teorian tieteenfilosofista pohjaa unohtaa tai heittää syrjään vain siksi, että siihen ei ole perehdytty. 

Raij kuvailee, että yhteisen toimintamallin valitseminen koko ammattikorkeakoulun strategiaksi oli aikoinaan haaste, jonka tuloksellisuus näkyi Laurean kehittymisenä aluekehityksen ja koulutuksen huippuyksiköksi. Samalla LbD avasi tietä moniin kansainvälisiin hankkeisiin.

Lisää tutkimusta tarvitaan

Ilokseen Katariina Raij on huomannut, että suomalaisissa peruskouluissa on uuden opetussuunnitelman myötä otettu askeleita LbD:n suuntaan. LbD-mallia pilotoitiin yrittäjyyskasvatuksessa peruskouluissa jo ylikansallisessa, kuuden EU-maan YEDAC-hankkeessa vuosina 2013 - 2015 ja nyt projektioppiminen on laajemmin mukana toimintamallina. 

LbD-mallin perusta on pedagogisessa tutkimuksessa. Jatkossa Raij toivookin näkevänsä tutkimusta, joka vie mallia edelleen eteenpäin:

- LbD:n pedagogisen tutkimuksen tieteellinen pohja tulee kasvatustieteistä, joten korkeakoulu tarvitsee aina myös kasvatustieteen asiantuntemusta ja asiantuntijoita.
- Lukuisat hankkeet osoittavat, että LbD:tä on kehitetty ja tulee myös edelleen kehittää erilaisista näkökulmista käsin. Ammattikorkeakoulupedagogiikan kehittäjänä LbD:n kehitystyön tulee kuitenkin perustua vankkaan tutkimustietoon, jonka pohja on kasvatustieteessä ja tieteenfilosofiasssa.