Kuvaus pedagogisesta ratkaisusta

Laurean koordinoimassa kansallisessa Sotepeda24/7-hankkeessa (2018–2020) on kehitetty 23 suomalaisen korkeakoulun välisenä yhteistyönä 450 avointa, CC-lisensoitua oppimateriaalia eli mikroja sekä luotu yhteensä 28 MOOCia (massive open online course) kolmella eri kielellä (suomi, ruotsi, englanti). 

Mikrot ovat pieniä, pedagogisesti mielekkäitä oppimateriaalikokonaisuuksia. Mikro voi olla esimerkiksi teksti, tehtäväkokonaisuus, video, kuva tai podcast ja siihen liittyvä, usein automaattisesti tehty arviointi. Pääosin avoimella CC BY-SA lisenssillä julkaistut mikrot ovat helposti integroitavissa osaksi opettajan omaa opetusta avoimena oppimateriaalina tai ne voivat toimia opiskelijalle materiaalina oman osaamisen kehittämiseen heidän oman kiinnostuksensa mukaisesti. Mikromateriaalit ovat avoimesti saatavilla kaikille aoe.fi -sivuston kautta.

Sotepedan MOOCit ovat avoimesti ajasta ja paikasta riippumatta saatavilla olevia, verkossa joustavasti ja itsenäisesti suoritettavia 1–3 opintopisteen laajuisia kursseja soten digitalisaation ja palvelumuotoilun teemoista. Jokainen MOOC sisältää tavoitteet, selkeän rakenteen sekä automaattisesti toteutetun arvioinnin. MOOCeihin pääsee mukaan kansallisen digitaalisen opintotarjontaportaali CampusOnlinen kautta.

Miten oppimisen laatu näyttäytyy ratkaisussa ja miten se vaikuttaa hyvään oppimiskokemukseen?

Mikrot on suunniteltu usein yhden osaamistavoitteen ympärille luoden selkeän kokonaisuuden sisältöineen ja pedagogisine ratkaisuineen. Mikron opiskeltuaan opiskelija osaa osaamistavoitteen mukaisen asian, sisällön tai taidon. 

Opettajien etukäteen hyvin suunnittelemat MOOCit tarjoavat skaalautuvan ja tasalaatuisen sekä tasapuolisen oppimisen mahdollisuuden. MOOCit suunniteltiin automaattisesti arvioiduksi siten, että opiskelija voi edetä ja tehdä oppimistehtäviä omaan tahtiinsa itsenäisesti ja joustavasti, ajasta ja paikasta riippumatta. Automaattinen arviointi tarkoittaa sitä, että opettaja ei ole opinnon aikana läsnä verkossa ja anna henkilökohtaista palautetta, vaan arviointi ja palaute on automatisoitu verkko-oppimisympäristön toimintoja hyödyntäen. Opettajan rooli MOOCin luomisessa painottuukin opinnon suunnitteluvaiheeseen, pedagogisesti mielekkään oppimiskokemuksen rakentamiseen ennen opinnon suorittamista. Opettajat ovat suunnitelleet MOOCeihin oppimisprosessin, ohjeistuksen ja tehtävät etukäteen ja palaute opiskelijoille tulee automaattisesti, useimmiten pisteiden muodossa, mutta myös automaattisia ohjaavia palautteita on käytetty. Joissakin hankkeen MOOCeista on myös tarjottu vertaiskeskusteluja, joilla on haluttu tukea ja edistää myös opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta ja reflektiota sekä mahdollistaa opiskelijoiden osaamisen ja kokemusten jakaminen. 

Idean uutuusarvo

SotePeda 24/7 -hankkeessa yhteisluotiin ja kehitettiin monialaisesti avointa oppimateriaalia ja opintoja tuottaen laaja avoin oppimateriaalikirjasto sekä suuri määrä uusia MOOC-kursseja opiskeltavaksi ajasta ja paikasta riippumatta. Hanke on näin ollut mukana luomassa ja vahvistamassa kansallista avoimen jakamisen kulttuuria. 

Miten LbD:n eli kehittämispohjaisen oppimisen elementit näkyvät ratkaisussa?

Pedagogisena viitekehyksenä hankkeessa on ollut trialogisen oppimisen malli. Vaikka suunnittelun lähtökohtana toiminut avoimuus ja 24/7-mahdollisuus opiskella vaikuttivat muun muassa siihen, millaista vuorovaikutusta MOOCeihin voitiin suunnitella, ei se kuitenkaan tarkoittanut pelkästään monologista oppimista, vaan myös dialogista ja osin trialogista oppimista voitiin rakentaa MOOCeihin. MOOCeissa on hyödynnetty mm. vertaiskeskusteluja ja -palautetta sekä laadittu tehtäviä, joiden tekemisessä opiskelija tutustuu esimerkiksi julkisen sote-palvelun tuottajaan tai muuhun toimijaan tai soveltaa opittuja asioita omaan työhönsä ja raportoi siitä, minkä kautta MOOCeihin ja mikroihin on saatu mukaan mm. autenttisuutta, kokemuksellisuutta ja luovuutta. 

Mikä on ohjauksen ja palautteen rooli ratkaisussa?

MOOCeissa ohjaus on rakennettu osaksi oppimisprosessia. MOOCeissa opiskelijoita ohjataan ja motivoidaan tarjoamalla kattava orientaatio opintoihin, joka sisältää tietoa opinnon tavoitteista, sisällöistä, etenemisestä, arvioinnista ja oppimateriaaleista. Lisäksi ohjeistusta on tarjolla jokaisen oppimistehtävän kohdalla. MOOCissa hyödynnetään myös verkko-oppimisympäristön mahdollistamia opintojen edistymisen seurannan työkaluja, joiden kautta opiskelijaa tuetaan ja ohjataan tekemään tiettyjä oppimistekoja ja joiden myötä sekä opiskelijat että opettajat pystyvät seuraamaan opinnolla edistymistä.   

Mikroissa ohjaus on toteutettu ohjeistuksen avulla. Jokainen mikro on pieni kokonaisuus, joka sisältää pedagogisen ratkaisun, sisällön ja ohjeistuksen. 

Miten ratkaisu edistää opiskelijan hyvinvointia?

Mikrot ja MOOCit tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia verkko-opiskeluun ja digitaalisten materiaalien hyödyntämiseen. MOOCit eli kaikille avoimet verkkokurssit tarjoavat ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelumahdollisuuden, jolloin opiskelija voi joustavasti opiskella missä ja milloin hänelle sopii parhaiten. Verkkoon on rakennettu opiskelijaa ohjaavia ja innostavia opintoja ja oppimateriaaleja, joiden avulla on mahdollista vahvistaa osaamista sekä saada monialaisia opintoja esimerkiksi täydentäviin opintoihin omassa HOPSissa.

Mitkä ovat tämän ratkaisun ydinasiat?

• Tarjoaa avointa materiaalia kaikkien vapaasti hyödynnettäväksi www.aoe.fi -palvelussa
• Tarjoaa opettajille valmista materiaalia liitettäväksi omaan opetukseen ja mahdollistaa näin mm. hybridi- ja virtuaaliopetuksen nopean rakentamisen
• Tarjoaa opiskelijoille ajasta ja paikasta riippumattomia, itsenäisesti suoritettavia opintoja
• Sujuvoittaa opintojen etenemistä ja mahdollistaa opintojen normaalin etenemisen myös etäopintojen aikana
• Tarjoaa sekä opettajille että opiskelijoille mahdollisuuden räätälöityihin opintoihin ja opintokokonaisuuksiin 
• Mahdollistaa materiaalin hyödyntämisen monialaisesti
• Hanke on ollut luomassa ja vahvistamassa kansallista avoimen jakamisen kulttuuria 

Työkalut ja –välineet, joilla ratkaisu toteutetaan

Tärkein työkalu mikrojen ja MOOCien toteuttamisessa ja hyödyntämisessä on tietokone. Myös iPad, kännykkä tai muu mobiililaite sopii sekä opettajan että opiskelijan työvälineeksi MOOCien ja mikrojen hyödyntämiseen. 

Mikrot on koottu aoe.fi -sivustolle eli Avointen oppimateriaalien kirjastoon. Aoe.fi on opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen palvelu, jossa voi jakaa ja käyttää avoimia oppimateriaaleja. 
MOOCit on rakennettu korkeakoulujen yhteiselle DigiCampus Moodle-oppimisalustalle. Moodle on ilmainen, avoimen lähdekoodin oppimisalusta.

Työmäärä ratkaisun takana: kuinka aikaavievä/haastava ratkaisu oli toteuttaa? (toistettavuus)

SotePeda 24/7 -hankkeessa mikrojen ja MOOCien toteuttamiseen kului aikaa yhteensä satoja, ellei tuhansia tunteja: mukana oli 23 korkeakoulua, useita kymmeniä hanketyöntekijöitä sekä kaikille tekijöille digipedagogista tukea antaneet kaksi fasilitaattoria. Työtä tehtiin kaksi vuotta, ja tuona aikana materiaaleja ja opintokokonaisuuksia yhteiskehitettiin hyvin monialaisesti ja tiiviisti hankepartnereiden kesken, eikä Laurea yksin olisi päässyt vastaaviin tuloksiin.

Hankkeessa tehdyn pohjatyön ansiosta yksittäisen mikron tai MOOCin hyödyntäminen ei vie kovinkaan paljon aikaa. Lisäksi esimerkiksi Laurean oman MOOC-mallin kehittämisessä on voitu soveltaa SotePeda-hankkeessa opittuja asioita.

Pedagogisesta ratkaisusta saatu palaute

Syksyyn 2020 mennessä Sotepedan MOOCeihin oli osallistunut yhteensä 913 opiskelijaa, joista 562 (62%) oli suorittanut opinnon myös loppuun. Jokaisesta MOOCista oli mahdollista antaa palautetta ja 266 (47% suorittaneista) opiskelijaa antoi palautetta. Saadun palautteen mukaan kokemus MOOCeista oli varsin myönteinen; MOOCit koettiin hyviksi ja joustaviksi oppimismahdollisuuksiksi ja MOOCien myös koettiin soveltuvan hyvin verkossa opiskeltavaksi. Suurin osa opiskelijoista oli myös tyytyväisiä saamaansa palautteeseen. Lisäksi palautteen myötä saatiin arvokkaita ideoita MOOCien jatkokehitystä varten.

Myös mikroista kerättiin palautetta niitä hyödyntäneiltä opettajilta sekä opiskelijoilta ja saimme yli 350 vastausta. Palaute oli pääosin erittäin positiivista ja myös mikrojen osalta saimme hyviä kehittämisideoita. 

Mikrojen ja MOOCien toteutuminen ei olisi ollut mahdollista ilman hankepartnereiden projektipäälliköiden ja heidän hanketiimiensä aktiivista työskentelyä: Arcada Thomas Hellstén, DIAK Arja Koski, Haaga-Helia Jarmo Sarkkinen, HAMK Jaana-Maija Koivisto, Humak Sanna Nieminen, JAMK Suvi Salminen, KAMK Taina Romppanen, Karelia Päivi Sihvo, LAB Eija Viitala, Lapin AMK Marko Vatanen, Metropolia Leena Hinkkanen, Novia Sirkku Säätelä, OAMK Merja Männistö, SAMK Heli Lepistö, Savonia Anna-Leena Ruotsalainen, SeAMK Virpi Maijala, TAMK Tuula-Maria Rintala, Tampereen yliopisto Alpo Värri, Turun AMK Sini Eloranta, UEF Ulla-Mari Kinnunen,  VAMK Marianne Laurila, XAMK, Riitta Riikonen.

Lisätietoja: