YAMK-opinnäyte: Muutos tulevaisuuden ketteräksi organisaatioksi onnistuu ketterien valmentajien avulla

YAMK-opiskelija Outi Pölönen esittää opinnäytetyössään keinoja, jotka mahdollistavat organisaation kehittymisen ketteräksi. Opinnäytetyö osoittaa, että ketterän valmentajan hyödyntäminen on yksi keskeinen organisaatioiden ketteryyden kehittymistä tukeva osatekijä.

Uutinen2.12.2022

Maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla ja se vaatii yrityksiltä innovatiivisuutta, ketteryyttä ja tulevaisuustietoisuutta. Nopeimmin muuttuvaan maailmaan sopeutuvat ketterän ajattelutavan omaavat organisaatiot.

YAMK-opiskelija Outi Pölösen opinnäytetyö keskittyy kehittämään toimia, joilla organisaatiot voivat kehittyä ketteräksi organisaatioksi ottamalla huomioon innovointikyvykkyyden, henkilöstön tulevaisuustietoisuusosaamisen sekä hyödyntämällä ketterää valmentamista tässä kaikessa.

Tutkimuksessa löydettiin ketteryydelle erilaisia esteitä ja uhkia, ja niiden vastavoimaksi ketteryyden mahdollistajia. Tutkimuksen tulokset on tiivistetty suosituksiin, joilla mikä tahansa organisaatio voi kehittää omaa ketteryyttään. Nämä kuusi suositusta ovat pysähtyminen, vanhasta irti päästäminen, uuden luominen, sitoutuminen ja sitouttaminen, osallistaminen, kouluttaminen ja kaiken keskiössä ketterä valmentaminen.

Ketteristä valmentajista tulevaisuusasiantuntijoita

Tulevaisuuden ketterien valmentajien toimintaympäristö on jatkuvasti muuttuva. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tulevaisuusosaaminen eli ennakointikyvykkyys ja tulevaisuuslukutaito sekä innovaatio-osaaminen tulevat olemaan tärkeitä ketterien valmentajien menestystekijöitä. Opinnäytetyössä luotiin tulevaisuuden ketterän valmentajan osaamisen viitekehys, jossa olemassa olevaan viitekehykseen lisättiin tulevaisuuden menestystekijät. Myös ketteryys vaatii tulevaisuustietoisuutta, joten ketteristä valmentajista kannattaa tehdä organisaatioiden tulevaisuusasiantuntijoita. Tulevaisuus onkin tärkeä työntekijätaito, koska sen avulla sopeudutaan toimimaan paremmin moniselitteisessä maailmassa.

Ketteryyden kantava voima on ketterä johtaminen ja tietoisuus siitä, että ketteryys on ajattelutapa sekä se, että kaiken tämän mahdollistaa ketterä valmentaminen. Tulevaisuuden ketterän organisaation muodostavatkin ketterä ajattelutapa, kulttuuri, johtaminen ja valmentaminen yhdessä.

Empaattinen johtaminen ketteryyden kulmakivi

Ketterän organisaation kulmakivenä on ketterä empaattinen johtaminen. Tulevaisuudessa työn merkityksellisyys lisääntyy ja ihmisten arvot ja asenteet muuttuvat jatkuvasti. Tutkimuksessa havaittiin, että arvojen ja asenteiden muutoksen sekä työn merkityksellisyyden lisääntymisen myötä ketterän empaattisen johtamisen tärkeys korostuu tulevaisuudessa. Ketterien johtajien tehtävänä onkin lisätä työn merkityksellisyyttä luomalla avoin ja psykologisesti turvallinen ympäristö sekä vaikutusmahdollisuuksia jokaisen työhön. Ketterä johtaminen, johtajien empatiakyky ja organisaatioiden innovointikyvykkyys ovat avainasemassa, jotta organisaatiot voivat menestyä muuttuvissa toimintaympäristöissä.

Ketteryys sopii kaikille

Opinnäytetyön suositukset sopivat parhaiten isojen organisaatioiden käyttöön. Kuitenkin ketteryys, ketterä ajattelutapa ja ketterät arvot soveltuvat erinomaisesti mille tahansa liiketoiminta-alueelle, joten mikä tahansa organisaatio voi koosta riippumatta hyödyntää tutkimuksen tuloksia ja suosituksia joko osittain tai kokonaan.

Tutkimuksessa käytettiin yhtenä metodina laajaa anonyymiä Delfoi-paneelia, jossa ketteryyden asiantuntijoiden avulla pystyttiin löytämään näkemyksiä ja ideoita tulevaisuuden organisaatioista, johtamisesta ja ketterästä valmentamisesta vuonna 2037. Anonyymiytensä ansiosta Delfoi sopii myös organisaatioiden käyttöön esimerkiksi yhteiskehittämisen prosesseissa.

Tutustu Theseus-palvelussa opinnäytetyöhön Ketterän valmentamisen kehittäminen tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi Case: Yritys X.