Tikkurilan kampuksella juhlittiin kauneutta

Kauneudenhoidon ammattikorkeakoulutuksen 20-vuotista taivalta ja sen kunniaksi koottua julkaisua juhlittiin Tikkurilan kampuksella. Illan aikana keskusteltiin estenomin urapoluista ja kosmetiikan trendeistä.

Laurean estenomikoulutuksen juuret ovat vuodessa 1999. Silloin ensimmäiset kauneudenhoitoalan korkeakouluopiskelijat aloittivat opintonsa Helsingin ammattikorkeakoulussa, josta koulutus siirrettiin Laurean Tikkurilan kampukselle vuonna 2008. Estenomin tutkintonimike hyväksyttiin virallisesti vuonna 2003.

Laurea on toistaiseksi Suomen ainoa ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa suomenkielistä AMK- ja ylipäätään YAMK-tasoista estenomikoulutusta. Koulutukselle on kova kysyntä: ensisijaisia hakijoita ensi syksynä alkavaan AMK-koulutuksen monimuotototeutukseen oli jopa yli 17 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden, mikä tekee siitä yhden Laurean suosituimmista koulutuksista. Suosio ei ole yllätys, sillä estenomien osaamiselle on kysyntää. Koulutuksessa painotetaan erityisesti kemian ja markkinoinnin osaamista – valmistuttuaan estenomi on kosmetiikkatuotteen raaka-aineiden ja kosmetiikan markkinoinnin asiantuntija.

- Mitä tunnetumpi tutkinnosta tulee, sen rohkeammin yritykset uskaltavat estenomeja palkata. Tällä hetkellä heidän työmahdollisuutensa näyttävät erityisen hyvältä, iloitsee kauneudenhoitoalan yliopettaja Marjo Poutanen.

Laureasta vuonna 2012 valmistunut estenomi Henna Mäkelä on ehtinyt kerätä työkokemusta useista kosmetiikka-alan työtehtävistä. Tällä hetkellä pr-päällikkönä työskentelevän Mäkelän mukaan perinteisemmät mediat ovat säilyttäneet paikkansa alalla, digitaalisten rinnalla.

- Vaikuttajamarkkinoinnin merkitystä tällä alalla ei voi liikaa korostaa. Sosiaalisen median lisäksi perinteiset kuvastot ja tuote-esittelyt ovat tunnettuuden kannalta äärimmäisen tärkeitä – niitä ei voi sivuuttaa, hän painottaa.

Trendinä eko

- Ekologisuus ja luonnollisuus ovat kosmetiikan tämän hetken trendejä. Kiistanalaisiksi raaka-aineiksi ovat nousseet erityisesti palmuöljy, mikromuovit, mica-helmiäispartikkelit ja parabeenit. Osaa aineista on kuitenkin arjessa lähes mahdotonta välttää, kertoo vuonna 2008 valmistunut estenomi Susanna Kyntölä.

Uusia lupaavia raaka-ainelähteitä on kuitenkin olemassa. Niitä ovat muun muassa erilaiset levät ja marjapuristeet sekä hamppu, kertoo liiketalouden lehtori Eija Lipasti, joka on ollut mukana koordinoimassa LUKOS – Luonnon raaka-aineet kosmetiikassa –hanketta. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten teollisuuden sivuvirtoja eli ylijäämäraaka-aineita voitaisiin hyödyntää kosmetiikkatuotannossa. Myös perinteiset mummon kauneudenhoitoniksit, kuten perunajauhojen hyödyntäminen kuivashampoona, ovat Poutasen mukaan jälleen pinnalla.

Illan päätteeksi kauneudenhoidon YAMK-opiskelija Riikka Ala-Siurua kiteyttää, mikä kauneudenhoitoalassa erityisesti viehättää: kosmetiikkaan liittyy tiettyä taikaa.

Tutustu Kauneuden kaksi vuosikymmentä – Kollageenista kilpailustrategioihin –julkaisuun.