Rikosseuraamusalan etiikka kiinnosti kuulijoita

Laureassa järjestetty Etiikka rikosseuraamusalalla -seminaari kiinnosti liki sataa kuulijaa tammikuun viimeisenä perjantaina. Tikkurilan kampuksella järjestetty tilaisuus oli seurattavissa myös Zoomin kautta. Seminaari oli Rikosseuraamusalan etiikka -Käsitteistä käytäntöön -kirjan julkistamistilaisuus. Ohjelma tarjoili kuulijoille viidentoista minuutin puheenvuorot kokoelmateoksen yhdeksästä artikkelista. 

Eettiset lähtökohdat

Seminaarin ensimmäisen puoliskon aiheena olivat eettiset lähtökohdat, johon liittyen kuultiin viisi napakkaa puheenvuoroa. Ihmisarvosta puhuivat väitöskirjatutkija Hanna-Maria Niemi ja yliopistotutkija Mia Kilpeläinen, jotka nostivat puheenvuoronsa keskiöön vankien ihmisarvoon liittyvän ihmisyyden kunnioittamisen. RSKK:n yliopettaja Olli Kaarakka haastoi pohtimaan rankaisun oikeutusta moraalifilosofian näkökulmista. Jyväskylän yliopiston projektitutkija Elli Jutila käsitteli artikkelissaan ja seminaaripuheenvuorossaan vankien oikeuksia, viitaten oikeusasiamiehen ratkaisuihin vankien kanteluista vuosien 2015–2020 aikana.

Kriminologian dosentin Henrik Lindbergin aiheena oli kontrolli ja tuki ammattieettisenä kysymyksenä rikosseuraamusalalla. Hän totesi, että rikosseuraamusalan moniammatillistuminen on muuttanut käsityksiä eettisesti oikeasta toiminnasta ja, että ammattietiikkaa haastaa se, että alalla on erilaisia työkulttuureja, ammattieettisiä normeja ja standardeja. Eettisten lähtökohtien osion päättivät laurealaiset yliopettajat Karoliina Nikula ja lehtori Maria Normann, käsitellessään eettisiä ohjeita kokemusasiantuntijuuden alalla. Ohjeistuksia kaivattaisiin muun muassa palkkioasioihin, valtasuhteisiin sekä turvallisen tilan käytöntöihin.

Eettiset kohtaamiset ja toiminnan eettisyys

Seminaarin jälkimmäisen osion, eettisten kohtaamisten ja toiminnan eettisyyden teeman avasivat yliopettaja ja vaikuttavuustutkija Ulla Salovaara, lehtori Janika Lindström sekä kokemusasiantuntija Hanna Pirttilahti puhuessaan rikostaustaan liittyvästä häpeästä ja rikostaustaisten kohtaamisen kokemuksista. Heidän yhteisartikkelinsa keskiössä ovat rikostaustaisen Pirttilahden kokemukset ja päiväkirjamerkinnät vankilasta vapautuneena naisena ja äitinä. Vankilapappi Juha Haapaniemen ja yliopettaja Karoliina Nikulan mukana kuulijat pääsivät ”nojatuolimatkalle” vankilapapin työhön, kuullen näkökulmia kahden subjektin kohtaamiseen vankilaolosuhteissa. Esitys kysyi, onko eettistä, että vangista tulee objekti.

Kriminaalihuollon tukisäätiössä strategia- ja kehityspäällikkönä työskentelevä Annika Harsu käsitteli eettisten periaatteiden merkitystä rikostaustaisen vertaisohjaajan ja alan ammattilaisen työparityöskentelyssä. Päivän viimeinen puheenvuoro kuultiin ainoastaan auditoriossa. Sen aiheena oli digitalisaation etiikka ja siitä vastasivat yliopettaja Teemu Rantanen ja lehtori Eeva Järveläinen Laureasta. 

Eettiset kysymykset ja linjaukset puhuttelevat

Vilkas keskustelu seminaarissa osoitti, että eettiset kysymykset ja linjaukset puhuttelevat rikosseuraamusalan parissa työskenteleviä. Jos aihe kiinnostaa sinuakin, klikkaa itsesi Rikosseuraamusalan etiikka -käsitteistä käytäntöön -teoksen pariin. Kirjan ovat toimittaneet Olli Harakka ja Karoliina Nikula ja se on luettavissa Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen (RSKK) sivuilla. 

Lisätietoja: