Perttu Pölönen Suuressa Alumni-illassa: ”Kun mikään ei ole varmaa, kaikki on mahdollista”
Laurean Suuren Alumni-illan inspiroivana pääpuhujana oli nuori keksijä ja säveltäjä Perttu Pölönen.
Laureasta valmistuneet kokoontuivat 7. toukokuuta jälleen perinteiseen Suureen Alumni-iltaan, joka järjestettiin tänä vuonna Clarion Hotel Helsingin hulppeissa tiloissa. Juhlasali oli viimeistä penkkiä myöten täynnä, kun alumneja oli ilmoittautunut tapahtumaan yli 170.
Tänä vuonna illan pääpuhujana oli superälyköksikin tituleerattu Perttu Pölönen, 24. Sävelkello-keksinnöllään jo 15-vuotiaana julkisuuteen noussut Pölönen on ehtinyt nuoresta iästään huolimatta tehdä ja kokea paljon. Sibelius-Akatemiasta valmistunut säveltäjä on opiskellut myös Piilaaksossa ja valmistunut Singularity University –tulevaisuusyliopistosta, joka sijaitsee NASAn tutkimuskeskuksessa Kaliforniassa. NASAlla ollessaan hän perusti 360ed-hyväntekeväisyysjärjestön, jonka tavoitteena on kehittää opettajakoulutusta Myanmarissa virtuaalitodellisuusteknologiaa hyödyntäen.
Elämää informaatioteknologioiden rinnalla
Pölönen kannustaa yleisöään ennakkoluulottomuuteen ja itsensä haastamiseen. Hän painottaa, että kiihtyvällä tahdilla kehittyvä informaatioteknologia vaatii uudenlaisia ajattelumalleja ja tulevaisuuden koulutuksen kehittämistä.
- Nyt on meneillään informaatioteknologioiden vallankumous ja meidän on pohdittava, mitä se vaatii meiltä ihmisiltä. Meidän tulee ymmärtää, mikä on ihmisenä olemisen arvo. Tietokoneet pystyvät tekemään jo niin paljon, että meidän on mentävä syvemmälle ja mietittävä, minkälaista osaamista meillä todella on tarjota. Millainen on tulevaisuuden työntekijä? Tiedämmekö, mikä todella erottaa meidät koneista? Miten tietokone ratkaisee ongelman, ja miten sinä ratkaiset ongelman?
Pölönen havainnollistaa ajatuksiaan esimerkillä:
- Tietokone pystyy ymmärtämään, jos lasissa todetaan olevan kuusi objektia. Se ei kuitenkaan pysty käsittämään, mikä tarkoitetaan, jos lasissa kerrotaan olevan paljon objekteja. Ihminen sen sijaan pystyy arvioimaan, kuinka monta on paljon.
Esimerkillään Pölönen osoittaa, että ihmisen vahvuus tietokoneen rinnalla onkin juuri kyky ymmärtää esimerkiksi kulttuurisia, sosiaalisia ja historiallisia konteksteja.
- Emme tule koskaan olemaan yhtä analyyttisiä tai loogisia kuin tietokoneet, joten meidän tulee keskittyä muihin ominaisuuksiin. Kyse ei ole tietokone vastaan ihminen –tilanteesta eikä meidän pidä pelätä tietokoneita – ne helpottavat elämäämme huomattavasti. Kysymys on siitä, miten opimme elämään niiden rinnalla.
”Tunnista osaamisesi”
Sijoittajia neuvotaan hajauttamaan rahojaan riskien minimoimiseksi. Pölönen kehottaa ajattelemaan samoin myös oman osaamisen ja kouluttautumisen suhteen.
- Jos olet erikoistunut ainoastaan yhteen asiaan, on mahdollista, että tulevaisuudessa ala on muuttunut niin paljon, ettei kyseistä erikoisosaamista enää tarvita. Silloin olet tyhjän päällä. Jos kuitenkin hajautat osaamistasi ja hankit kokemusta eri aloilta, sinulla todennäköisemmin on relevanttia osaamista myös tulevaisuuden muuttuneella työkentällä.
Tämän valossa Pölönen pohtii puheessaan paljon tulevaisuuden osaamistarpeita ja koulutusta. Hän on koostanut kahdentoista kohdan tulevaisuuden lukujärjestyksen, johon on kerätty tulevaisuuden menestymisen kannalta olennaisia osaamisalueita. Lukujärjestyksessä korostuvat erityisesti henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten uteliaisuus, empatia ja sinnikkyys, ja toisaalta myös esimerkiksi medialukutaito, ongelmanratkaisukyky sekä viestintäosaaminen.
- Ihmiset rakentavat minuutensa usein vahvasti oman ammattinsa varaan, ja kysyttäessä vastaavat olevansa esimerkiksi opettajia tai poliiseita. Itse haluaisin sen sijaan tietää, mitä tuo ammatti oikeasti tarkoittaa – mitä taitoja siinä tarvitaan ja mikä on työn perimmäinen tarkoitus. Esimerkiksi poliisin tehtävänä on luoda ihmisille turvallinen elämä, opettaja taas hyödyntää viestintätaitojaan vaikeiden asioiden selittämisessä lapsille. Ymmärtääkseen oman arvonsa, ihmisen on käsitettävä oma osaamisensa.