Ketteryyttä ja käyttäjäkeskeisyyttä – SIGCHI Finlandin kevätseminaari Tikkurilan kampuksella
HCI-yhdistys SIGCHI Finlandin kevätseminaari järjestettiin tänä vuonna Laurean Tikkurilan kampuksella. Paikalle oli kerääntynyt mukavasti ohjelmistokehittämisestä kiinnostunutta väkeä.
SIGCHI Finlandin tavoitteena on koota yhteen ihmiset, jotka kehittävät ja suunnittelevat ihmisten ja tietokoneiden välistä vuorovaikutusta sekä siihen liittyvää käytettävyyttä. Yhdistyksen kevätseminaari järjestettiin Laurean Tikkurilan kampuksella, jossa keskustelun teemana oli ketterän ohjelmistokehityksen suhde käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun.
Ketterässä ohjelmistokehityksessä pyritään nopeaan arvon tuottamiseen asiakkaalle ja lean-toimintamallin mukaisesti tuotantoprosessista pyritään poistamaan kaikki ylimääräiset työvaiheet. Kehittämismallin ominaispiirteitä ovat toimivan lopputuloksen ensisijaisuus, nopea reagointikyky sekä suora viestintä. Sama toimintaperiaate näkyy myös Laurean tietojenkäsittelyn koulutuksessa: opinnoissa keskitytään digitaalisten palveluiden kehittämiseen asiakaskeskeisesti.
Yksi iltapäivän puhujista oli Puolustusvoimia edustava Harri Pietilä, joka esiintyi yhdessä ohjelmistoyhtiö Digian palvelumuotoilija Taina Arjanmaan kanssa. Digia on mukana kouluttamassa Puolustusvoimien henkilöstöä ketterään ohjelmistokehittämiseen ja palvelumuotoiluun KETTU-koulutuskokonaisuuden kautta. Digia on myös laurealaisille entuudestaan tuttu: se oli luomassa Laurealle kumppanuusjärjestelmää, jonka avulla kerätään tietoa opiskelijoiden tekemästä yhteistyöstä eri organisaatioiden kanssa.
- Se mitä tarvittiin kaksi vuotta sitten, ei välttämättä kolmen vuoden päästä ole ollenkaan tarpeellista. Siksi nopeus ja ketteryys ovat tärkeitä. Tavoitteena on saada ketterä ohjelmistokehitys ja palvelumuotoilu osaksi Puolustusvoimien ict-projekteja, Pietilä pohjustaa.
Miten niinkin iso yritys kuin Puolustusvoimat ja ketterä kehittäminen sopivat yhteen?
- Ketteryys suuressa yrityksessä on hankalaa, se on myönnettävä. Toimiakseen se edellyttää suuria muutoksia organisaation sisällä ja kumppanuusverkostossa: on ymmärrettävä, mitä ketterä kehitys todella tarkoittaa ja miten juuri meidän oma toimintamallimme pelaa, ja miten yksilö toimii osana sitä.
Ketterälle toiminnalle asettaa haasteita muun muassa myös se, että erilaiset hankinnat on usein kilpailutettava jo pari vuotta etukäteen.
- On ensiarvoisen tärkeää, että kilpailutuksen voittajan kanssa kirjoitetaan sopimus, joka mahdollistaa tulevaisuudessa ketterän toimintatavan. Se ei ole rakettitiedettä, mutta edellyttää toimintamallin ytimen ymmärtämisen – mitkä ovat ne kynnyskysymykset, joita sopimusta laatiessa tulee miettiä.
- Toimintamalli on kehitetty ja otettu käyttöön viime vuoden aikana. Kehitämme sitä jatkuvasti ja sovellamme kaikessa toiminnassamme tällä hetkellä. Jos ajatellaan vaikka johtamisjärjestelmiä, niin kaikki aina kenraalista pieneen sotilasyksikköön asti ovat tekemisissä toimintamallin kanssa. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat merkittävässä roolissa, kun tieto siitä, mitä kentällä tapahtuu, pitää välittää yksikkö kerrallaan kaikki väliportaat mukaan lukien kenraalitasolle asti. Ja sama toisinpäin: kenraalin käskyt pitää saada välitettyä koko organisaatiolle. Tarvitsemme suoraa viestintää ja nopeaa reagointia.