Kohti toiveikkaampaa työelämää: Laurean kampuksilla kohtasivat opiskelijat, yritykset ja kansainväliset verkostot
Kansainvälisyysviikolla järjestettyjen PIONEER-festivaalin ja UraFest-rekrytointitapahtuman tavoitteena oli rohkaista osallistujia kohtaamaan moninaisia näkökulmia ja rakentamaan entistä osallistavampaa ja empaattisempaa globaalia yhteisöä.
Kuluneella viikolla Laurean Tikkurilan ja Leppävaaran kampuksilla vietettiin vuotuista kansainvälisyysviikkoa, jonka aikana yritykset, asiantuntijat ja opiskelijat keskittyivät toiveikkaampaan työelämään.
Viikon teema, ”Together towards a hope‑centred future working life”, kokosi yhteen 46 korkeakouluasiantuntijaa eurooppalaisista PIONEER-kumppanikorkeakouluista ja muista korkeakouluista. Kansainvälisyysviikolla järjestetyn PIONEER-festivaalin tavoitteena oli rohkaista osallistujia kohtaamaan moninaisia näkökulmia ja rakentamaan entistä osallistavampaa ja empaattisempaa globaalia yhteisöä.
”Yhteisöllisyyden vahvistaminen, akateeminen vuorovaikutus sekä aktiivinen verkostoituminen ovat meidän kaikkien yhteinen vastuu – erityisesti PIONEER-allianssin puitteissa”, tiivistää PIONEER-yhteistyön Laurean paikalliskoordinaattori, tohtori Mika Launikari.
Samaan aikaan Laurean kampuksilla järjestetyssä UraFest-rekrytointitapahtumassa opiskelijat ja noin 50 työelämänedustajaa kohtasivat toisensa.
Ratkaisuja korkeakoulujen ekosysteemeillä
Yksi PIONEER-allianssin tavoitteista liittyy siihen, miten korkeakoulut ovat aktiivisina toimijoina luomassa alueellisia ja Euroopan-laajuisia ekosysteemejä. Nämä opiskelijoiden, tutkijoiden, yritysten ja julkisten toimijoiden muodostamat ekosysteemit luovat innovaatioita ja uutta osaamista sekä ratkovat yhteisiä haasteita.
Niinpä myös yhdessä PIONEER-festivaalin paneelikeskusteluissa keskityttiin korkeakoulujen ekosysteemeihin ja niiden tulevaisuuteen. Keskustelijoina paneelissa olivat Eike Permin (TH Köln), Lizanne Richle (BFH) sekä Petra Bujnakova (UNIZA). Heidän mukaansa korkeakoulujen ekosysteemin mahdollistavat aitojen haasteiden ratkaisemisen soveltavan tutkimuksen avulla sekä tarjoaa opiskelijoille kokemusta ja osaamista, jota työelämässä tarvitaan.
Laurean kansainvälisellä viikolla Laurean Avainkumppanuuksista vastaava johtaja Ilkka Kurkela esitteli kansainvälisille vieraille ekosysteemiyhteistyötä, erityisesti korkeakoulun ja työelämän välisten kumppanuuksien näkökulmasta.
Mallissa yhdistyvät projektioppiminen, rekrytoinnin tuki sekä yhteinen näkyvyys ja vastuullinen toiminta. Parhaimmillaan se tarjoaa opiskelijoille arvokkaita työelämätaitoja ja verkostoja jo opintojen aikana, yrityksille pääsyä tulevaisuuden osaajiin ja näkyvyyttä. Onnistunut yhteistyö edellyttää strategista tahtotilaa, luottamusta, avointa vuoropuhelua ja yhteistä ymmärrystä arvonluonnista.
Laurean asiantuntija Sanna Niinikoski esitteli PIONEER-hankkeen toimijoita yhdistävää Challenge-based Education (CBE) eli haastepohjainen oppiminen -teemaa. Käytännön haasteisiin ja niiden ratkaisuun pohjautuva tapa opiskella kulkee eri korkeakouluissa eri nimellä, mutta periaatteet ovat kuitenkin pitkälti allianssin korkeakouluissa yhteneväiset.
Niinikoski esitteli ensimmäisen PIONEER-toimintavuoden aikana toteutetun selvityksen tuloksia. Selvityksessä kartoitettiin CBE-metodologiaa eri korkeakouluissa, joiden pohjalta mallia voidaan kehittää yhteisten vahvuuksien pohjalta kohti tiiviimpää yhteistyötä.
Jo nyt käytäntöön asti edenneitä esimerkkejä PIONEER-allianssin yhteisestä CBE-työstä ovat esimerkiksi BIP-intensiivikurssit (Blended Intensive Program) sekä verkossa toteutettavat COIL-opintojaksot (Collaborative Online International Learning).
Ratkaisuja tulevaisuuden työelämään
Kansainvälisyysviikolla UraFestissä opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua yrityksiin ja laajentaa ammatillisia verkostojaan, kun yritykset jakoivat tietoa uramahdollisuuksistaan. Samalla yritykset saivat arvokasta tietoa Laurean opiskelijoilta siitä, mitä he odottavat työelämältä.
Tikkurilan ja Leppävaaran kampuksilla kuultiin inspiroivia puheenvuoroja alumnien uratarinoista, ajankohtaisista työelämätaidoista ja siitä, kuinka opiskelija voi kehittää omia taitojaan haastavan työllisyystilanteen keskellä. Työnantajien ja asiantuntijoiden puheissa korostui muun muassa tekoälyn ja digitalisaation merkitys tulevaisuuden työelämässä ja korkeakouluopinnoissa.
Esimerkiksi tohtori Asko Mononen kertoi puheenvuorossaan 2000-luvun digitaalisista taidoista, joita hän tutki väitöskirjassaan. Sekä vanhojen että uusien globaalien haasteiden keskellä ja nopeasti kehittyvien teknologioiden, kuten generatiivisen tekoälyn myötä korkeakoulujen on yhä vaikeampaa ennakoida, mitä tulevaisuuden opetussuunnitelmien tulisi sisältää. Kuten useiden työnantajien, myös Monosen puheissa kiteytyi samat teemat tilanteen ratkaisemiseksi:
”Yhtenä ratkaisuna valmistuneiden työllistymisen tukemiseksi on keskittyä 2000-luvun digitaalisiin taitoihin, joissa yhdistyvät läpileikkaavat osaamiset, kuten kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja luovuus sekä kyky hyödyntää tietointensiivisessä työssä laajasti erilaisia digitaalisia sovelluksia kognitiivisten tehtävien ratkaisemisessa”, Mononen sanoo.