YAMK-opinnäytetyö: Stressinhallinnan työkalu työterveyshuollon käyttöön

Anniina Tuomen YAMK-opinnäytetyössä Moodmetric-mittauspalvelua kehitettiin niin, että työterveyshuollon ammattilaiset voivat jatkossa tukea yksittäisten asiakkaidensa stressinhallintaa mittauspalvelua hyödyntäen.

Uutinen24.2.2020

Työ tuo usein ihmisille mielekkyyttä elämään, mutta toisaalta työ voi aiheuttaa myös negatiivista painetta, joka pitkään jatkuessaan voi johtaa ylikuormitukseen ja stressiin. Yksilöt reagoivat eri tavoin stressiin, eikä oman kuormitustilan tunnistaminen ole helppoa.

Suomalainen Vigofere Oy on luonut Moodmetric-mittauspalvelun auttaakseen ihmisiä löytämään tasapaino stressin ja palautumisen välille. Mittauspalvelu perustuu Moodmetric-älysormuksen ja -mobiilisovelluksen käyttöön. Anniina Tuomen YAMK-opinnäytetyössä Moodmetric-mittauspalvelua kehitettiin niin, että työterveyshuollon ammattilaiset voivat jatkossa tukea yksittäisten asiakkaidensa stressinhallintaa Moodmetric-mittauspalvelua hyödyntäen.

Opinnäytetyössä toteutetuissa haastatteluissa selvisi, että Moodmetric-mittauspalvelun käyttäjät, asiakasyrityksen edustajat sekä työterveyshuollon ammattilaiset olivat kiinnostuneita Moodmetric-mittauspalvelusta ja pitivät työterveyshuollon roolia tärkeänä mittauspalvelun toteuttamisessa. Mittauspalvelu tuo työterveyshuollon ammattilaisen ja henkistä kuormitusta tuntevan asiakkaan tapaamiseen uudenlaista ja ainutlaatuista dataa, jonka avulla kuormituksesta, palautumisesta ja stressinhallinnasta on helpompi puhua ja tarvittavia jatkotoimenpiteitä suunnitella.

Opinnäytetyön kehittämisprosessin yhteydessä opittiin, että ennestään tuntemattoman Moodmetric-mittauspalvelun vieminen työterveyshuoltoon edellyttää aikaa ja huolellista valmistelua. Vaikka hyvinvointia ja terveyttä edistävän teknologian käyttö on työterveyshuollon ammattilaisille arkipäiväistä, jokaisen uuden tuotteen ja palvelun haltuunotto vaatii ammattilaiselta perehtymistä ja motivaatiota.

Opinnäytetyössä luotiin työkalut ja toimintatavat, joilla työterveyshuollon ammattilaiset pystyvät tarjoamaan ja toteuttamaan Moodmetric-mittauspalvelua itsenäisesti yksittäisille asiakkailleen. Tällöin kyseessä on niin sanottu Moodmetric-yksilömittaus. Työn konkreettisina tuloksina syntyi kaksi toimintamallia sekä toimintamalleja täsmentävät kaaviot työterveyshuollon käyttöön. Toimintamalleissa on määritelty Moodmetric-yksilömittaukseen osallistuvat toimijat sekä mittauspalvelun liittyvät toiminnot ja vaiheet. Toimintamallien ja kaavioiden sisältöjen eroavaisuudet liittyvät Moodmetric-älysormusten hallinnointiin sekä palautteen keräämiseen.

Toimintamallit selkeyttävät Moodmetric-yksilömittauksiin liittyvää prosessia sekä eri toimijoiden roolia ja vastuita. Toimintamalleja täsmentävät kaaviot helpottavat työterveyshuollon ammattilaisen työtä Moodmetric-mittauspalvelun toteuttamisessa. Opinnäytetyössä kerätyn aineiston perusteella toimeksiantaja päivitti markkinointi-, ohje- ja perehdytysmateriaaliaan sekä loi uudenlaisen Moodmetric-sertifikaatin.

Opinnäytetyössä syntyneitä toimintamalleja kokeiltiin kehittämisprosessin aikana, ja niitä voidaan soveltaa ja kehittää edelleen. Jatkossa tärkeää olisi saada lisää työterveyshuollon ammattilaisten, asiakasyritysten ja yksittäisten mittauspalvelun käyttäjien kokemuksia palvelusta ja toimintamalleista sekä arvioida palvelun vaikuttavuutta eri toimijoiden näkökulmasta.

Opinnäytetyön kehittämisprosessissa käytettiin palvelumuotoilua. Palvelumuotoilu tarjoaa monipuolisia työkaluja ja menetelmiä, joiden avulla Moodmetric-mittauspalvelun käyttäjät ja työterveyshuollon ammattilaiset otettiin mukaan kehittämistyöhön. Kehittämisprosessi eteni palvelumuotoilussa usein hyödynnetyn Tuplatimantti-mallin mukaisesti neljässä vaiheessa. Vaiheet olivat tutki, määritä, kehitä ja tuota.

Aineistonkeruu perustui erilaisten laadullisten ja määrällisten menetelmien kuten havainnoinnin, haastattelujen, yhteiskehittämisen ja sähköisten kyselyjen, käyttöön.

Opinnäytetyö on luettavissa THESEUS-palvelussa.