YAMK-opinnäytetyö: Palotarkastuspöytäkirjojen laadinnan kehittäminen hyvän hallinnon näkökulmasta

Pelastusviranomainen käyttää valvontatoiminnassaan julkista valtaa, joten pelastusviranomaisen on huomioitava toiminnassaan perustuslain (731/1999) 21 §:n jokaiselle suoma oikeus hyvään hallintoon. Hyvä hallinto asettaa vaatimuksia myös palotarkastuksesta laadittavalle palotarkastuspöytäkirjalle. Turvallisuusjohtamisen YAMK-opiskelija Ari Päivärinta on opinnäytetyönään tutkinut pelastuslain ja hyvän hallinnon palotarkastuspöytäkirjalle asettamia sisältövaatimuksia ja niiden täyttymistä palotarkastuspöytäkirjoissa.

Pelastuslaitoksen on pelastuslain (379/2011) 78 §:n mukaan valvottava alueellaan lain 2. ja 3. luvun säännösten noudattamista, ja valvonnan suorittamiseksi tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatoimenpiteitä. Pelastuslain 80 §:n mukaan palotarkastuksesta on laadittava aina palotarkastuspöytäkirja. Pöytäkirjassa tulee riittävästi yksilöidä tarkastuskohde, tarkastuksen kulku, tarkastajan tekemät keskeiset havainnot, tarkastettavan kohteen edustajan esittämä selvitys sekä johtopäätökset ja niiden perustelut.

Pelastuslain sisältövaatimusten lisäksi palotarkastuspöytäkirjan laadinnassa tulee huomioida hyvän hallinnon vaatimukset. Hyvän hallinnon vaatimuksista on keskeisesti säädetty hallintolaissa (434/2003). Lakisääteiset vaatimukset täyttävällä hyvin laaditulla palotarkastuspöytäkirjalla varmistetaan niin valvonnan kohteen kuin myös pelastusviranomaisen oikeuksien ja velvollisuuksien toteutuminen.

Päivärinta analysoi tutkimuksessa yhteensä 107 yleisestä palotarkastuksesta laadittua palotarkastuspöytäkirjaa. Tutkimuksen perusteella Päivärinta havaitsi, että palotarkastuspöytäkirjojen laadinnassa oli onnistuttu pääosin hyvin. Jokaisessa analysoidussa pöytäkirjaosiossa suurin joukko pöytäkirjoja täytti vähintään kaksi analyysikriteeriä kolmesta. Kehitettävää kuitenkin ilmeni erityisesti johtopäätösten perustelemisessa ja tarkastuksen kulun ja sisällön kirjaamisessa. Tutkimus paljasti kehitettävää myös pöytäkirjalle kirjattavan tiedon tarkkuudessa sekä pöytäkirjan kattavuudessa eli kirjatussa tiedon määrässä. Päivärinnan mukaan tulokset kertovat palotarkastuksia suorittavien henkilöiden hyvän hallinnon koulutustarpeesta. Kehitettävää paljastui lisäksi myös pelastuslaitoksen käyttämässä palotarkastuspöytäkirjapohjassa.

Päivärinta toteutti tutkimuksen laadullisena kvantifioivana sisällön erittelynä. Tutkimuksessa palotarkastuspöytäkirjan sisältö jaettiin analyysiosioihin pöytäkirjan lakisääteisen sisällön sekä pelastuslaitoksen ohjeistuksen perusteella. Hyvään hallintoon ja pelastusviranomaisen valvontatoimintaan opinnäytetyössä perehdyttiin laki- ja kirjallisuuslähteiden perusteella.

Lisätietoja:
Ari Päivärinta
Opinnäytetyön tekijä
Turvallisuusjohtaminen, YAMK
puh. 0400794454