YAMK-opinnäytetyö: Ovet -valmennuksen vaikutuksia ja hyötyjä omaishoitajien elämään
Noora Widingin opinnäytetyön mukaan Ovet-valmennus paransi omaishoitajien elämänhallintaa ja toi mukanaan vertaistukea ja sosiaalisia kontakteja.
Noora Widingin opinnäytetyön aiheena oli selvittää Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n OmaisOiva -toiminnalle heidän järjestämiensä Ovet -valmennusten syvempi merkitys. Omaishoitajien kokemat vaikutukset ja hyödyt valmennuksesta olivat kaiken keskiössä. Samalla työ teki omaishoidon paikallistasoa näkyväksi ja osallistui omalta osaltaan omaishoitoon liittyvään keskusteluun, tarkoituksena saada positiivista nostetta omaishoitajien heikolle asemalle. Työn tulosten perusteella voidaan kehittää sekä Ovet -valmennusten sisältöä paikallistasolla, että toimijaverkoston yhteistyötä.
Valmennus vasta alkua jollekin suuremmalle
Suomessa on tällä hetkellä yli miljoona omaishoitajaa, mutta omaishoitosopimuksen tehneitä perheitä oli vuoden 2018 tilastojen mukaan vain 47 485 kappaletta. Aina omaishoidon tarvetta ei tunnisteta, moni ei ole edes ajatellut asiaa tai tilanne on syntynyt pikkuhiljaa arkeen tottuen. Tukemalla omaishoitoa yhteiskunta säästää miljardeja euroja vuodessa. Hyvin koordinoitu ja tarvetta vastaava tuki auttaa omaishoitajan uupumuksen ehkäisyssä, ja kohentaa autettavana olevan henkilön elämänlaatua. Omaishoitajaliitto ry:n luoma Ovet -valmennusmalli on hyvä esimerkki toimivasta ja konkreettisesta tuesta omaishoitoperheiden hyväksi.
Työn keskeisin oivallus oli, että Ovet -valmennus oli vasta alkua jollekin suuremmalle ja tärkeämmälle. Monesti omaishoitoperheen ympäriltä läheiset katoavat, mutta parhaimmassa tapauksessa valmennusryhmästä muodostuu uusi perhe, tiivis ja toisiaan tukeva omaishoitoyhteisö. Valmennusryhmä toi omaishoitajien elämään vertaistukea ja uusia ystävyyssuhteita. On tärkeää, että valmennuksesta syntyneen vertaistukiryhmän jatkuminen turvataan. Ovet -valmennuksen vaikutukset omaishoitajien arkeen näkyivät tiedon määrän ja hyvinvoinnin lisääntymisenä. Se toi arkeen uutta sisältöä, virkistystä ja monenlaisia sosiaalisia kontakteja. Valmennus paransi omaishoitajien elämänhallinnan keinoja; omat rajat löytyivät, itsetuntemus, luottamus tulevaisuuteen ja omasta jaksamisesta huolehtiminen lisääntyivät, muiden tarinoista sai uutta perspektiiviä ja toivoa elämään.
Työ sivusi myös vuoden 2018 alusta voimaan tullutta lakimuutosta, jonka mukaan omaishoitosopimuksen tehneiden omaishoitajien valmennus siirtyi kuntien järjestämisvastuulle. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja, miten valmennukset on järjestetty. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan kunta jää liiaksi taustalle, olisi toimivampaa järjestää valmennusta tiiviimmässä yhteistyössä kunnan toimijoiden kanssa. Yhteistyön ansiosta omaishoitajat tavoitettaisiin paremmin, tieto valmennuksista tavoittaisi omaishoitajat tehokkaammin ja valmennusta pystyttäisiin tarjoamaan omaishoitotilanteen varhaisessa vaiheessa. Jokainen omaishoitoperhe ja -tilanne on omanlaisensa, siksi myös Ovet -valmennuskokonaisuutta olisi hyvä pystyä räätälöimään entistä enemmän. Kaiken kaikkiaan omaishoito kaipaisi voimakkaampaa ja näkyvämpää jalansijaa valtakunnallisella tasolla.
Opinnäytetyö luettavissa THESEUS-palvelussa.
Lisätietoja:
Noora Widing
Sosiaalialan käytäntöjen asiakaslähtöinen kehittäminen (YAMK)
puh. +358 456720029