YAMK-opinnäytetyö: Esimiesten näkökulmaa uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (vasu2016) käyttöönoton vaikutuksista

Vasu on selkeyttänyt pedagogista johtamista

Pedagoginen johtaminen on nostettu esiin tärkeänä osana uuden varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) perusteiden ja –lain myötä. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittäminen on nyt velvoittavaa ja jokaisen työntekijän tulee siihen sitoutua. Lapsen etu nähdään kaiken toiminnan lähtökohtana. Johtajan näkökulmasta tehty tutkimus vahvistaa vasun perusteiden velvoittavuuden tuoman muutoksen olevan positiivista, oikeaan suuntaan menevää ja tähän päivään sopivaa. Tuloksissa ilmenee, että muutoksen läpiviemiseen tarvitaan tavoitteellista, jaettua johtamista ja henkilöstön osallistamista. Selkeiden rakenteiden avulla luodaan kohtaamisen paikkoja keskustelulle ja yhdessä kuljetaan asetettuja tavoitteita kohti.

Esimiesten näkökulmaa varhaiskasvatussuunnitelman vaikutuksista

Uuden varhaiskasvatussuunnitelman toiminnan sisällön jalkautuminen varhaiskasvatuksen kentälle on alkanut syksyllä 2017. Opinnäytetyössä arvioidaan johtamisen näkökulmasta sitä, miten uuden vasun (2016) jalkautuminen on onnistunut ensimmäisen käyttöönottovuoden aikana ja mitä olisi hyvä huomioida jatkossa, koska muutosprosessi on vasta alussa. Lisäksi arvioidaan esimiesten kokemuksia muutoksesta sekä muutoksen herättämiä tunteita. Tutkimus kuuluu osana kunnan kehittämishanketta, missä tarkoituksena on kehittää varhaiskasvatuksen pedagogista johtamista ja osaamista. Kehittämistutkimuksella saadaan esimiesten arvioinnin avulla yhdistettyä työn kehittämisen sekä tutkimuksen tuomat tulokset, joita voidaan hyödyntää prosessin seuraavassa vaiheessa.

Teoreettinen viitekehys on valittu kolmesta johtamiseen liittyvistä teemoista: pedagoginen johtaminen, jaettu johtaminen ja muutosjohtaminen. Nämä nähdään tärkeäksi osaksi varhaiskasvatuksen johtamisessa. Toteutustapa oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin sähköisellä puolistrukturoidulla kyselylomakkeella kunnan varhaiskasvatusyksikön johtajilta ja varajohtajilta.

Selkeillä rakenteilla yhdessä kohti vahvaa pedagogista johtamista

Muutos koetaan positiivisena ja oikeaan suuntaan menevänä. Pedagogisen johtamisen koetaan vahvistuneen, selkeytyneen ja se on saanut uudet raamit. Vastauksissa nousi esiin, että vasu on tuonut enemmän ymmärrystä siihen, mitä laadukkaaseen pedagogiikkaan tarvitaan ja miten sitä ylläpidetään. Arvioinnin ja osallisuuden merkitys nähdään tärkeänä osana toiminnan kehittämistä. 

Tutkimuksen tuloksista nousi yhtenäisesti esille, että pedagoginen johtaminen vahvistuu, kun varhaiskasvatusyksikössä on olemassa selkeät, etukäteen sovitut rakenteet. Laadukkaan ja yhtenäisen toiminnan rakentamiseksi tarvitaan yhteisiä kohtaamisen paikkoja, missä on mahdollisuus keskustelulle sekä osaamisen, ideoiden, näkökulmien ja kehittämistarpeiden jakamiselle. Jaetun johtamisen avulla voidaan kulkea samaan suuntaan ja kohti yhteisiä tavoitteita.

Tuloksissa nousi myös esille, että henkilöstön työhyvinvointia lisäsi mahdollisuus osallistua koulutuksiin riittävän resursoinnin avulla. Johtajan omalla kiinnostuksella uuden oppimiseen nähtiin myös olevan merkitystä. Pedagoginen johtaminen on hyvä nähdä myös koko kunnan tasolla, koska jaettua johtamista tapahtuu kaikilla organisaation tasoilla. Tärkeänä nähtiin myös, että johtaja tuo esille työntekijöiden oman työn merkityksen koko kunnan strategiseen työhön ja tavoitteiden saavuttamiseen.

Tulokset osoittavat yhden kunnan esimiesten näkemyksiä pedagogisesta johtamisesta ja varhaiskasvatussuunnitelman jalkautumisesta. Tämä on hyvä alku suunnitelmalliselle arviointiprosessin eteenpäinviemiselle kunnissa, missä kunnan omia vasuja täytyy säännöllisesti arvioida ja kehittää. Tärkeintähän on tuoda vasu kaikille tutuksi, jotta toimintakulttuuri varhaiskasvatusyksiköissä muuttuu perusteiden mukaiseksi. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään kyseisen kunnan varhaiskasvatuksen johtamisen kehittämisessä ja toimintakulttuurin muutoksien eteenpäin viemisessä. Tuloksia voidaan hyödyntää yhtä lailla myös muissa kunnissa sekä yksityisissä varhaiskasvatuksen yksiköissä.

Tutustu opinnäytetyöhön.

Lisätietoja:
Eija Kenttälä
opinnäytetyön tekijä
Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)
eija.kenttala13@gmail.com

Katja Roininen
opinnäytetyön tekijä
Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)
katja.roininen@gmail.com