YAMK-opinnäytetyö: Antimikrobisten materiaalien vaikutus työturvallisuuteen

Jari Koivuniemen YAMK-opinnäytetyössä kartoitettiin puolustusvoimissa vallitsevia käytäntöjä antimikrobisten pinnoitusmenetelmien ja –materiaalien nykykäytöstä. Tavoitteena oli tutkia nykytilannetta ja sen vaikutusta palvelusturvallisuuteen. Haitalliset mikrobit, joita kutsutaan patogeeneiksi aiheuttavat vuosittain kaikilla työpaikoilla poissaoloja erityisesti influenssakauden aikana.

Puolustusvoimissa on havaittu, että tavallinen infektio saattaa levitä epidemiaksi hyvin nopeasti ilman erityistoimenpiteitä. Näitä toimia voivat olla käsihygienian ja siivoustoimenpiteiden tehostaminen ja viimekädessä sairastuneiden henkilöiden eristäminen. Nykyään myös antimikrobiset pinnoitusmateriaalit osallistuvat tähän taisteluun. Näillä materiaaleilla on mikrobeja tuhoava vaikutus ja niitä voidaan hyödyntää myös henkilöstön infektoitumisen estämisessä.

Antimikrobisilla pinnoitusmateriaaleilla tarkoitetaan laitteita ja välineitä, jotka on valmistettu antomikrobisesta materiaalista tai ne on pinnoitettu esimerkiksi maalaamalla tai sähkökemiallisilla menetelmillä. Antimikrobisia ominaisuuksia omaavia materiaaleja ovat esimerkiksi kupari, messinki ja hopea. Näistä erityisesti hopeaa käytetään eri muodoissaan esimerkiksi maaleissa, lakoissa ja kuitujen pinnoituksessa, jolloin sen antimikrobiset ominaisuudet tulevat esiin myös niistä valmistetuissa tuotteessa.

Tehtyjen havaintojen mukaan puolustusvoimissa käytetään tällä hetkellä varsin vähän antimikrobisia pinnoitusmenetelmiä. Opinnäytetyössä suositellaankin kyseisten pinnoitusmenetelmien käyttöönottoa ainakin peruskorjattavassa rakennuskannassa ja kaikissa uudisrakennuskohteissa. Käytännössä paras vaikutus saadaan uusimalla tai uudelleen pinnoittamalla jo olemassa olevia ovien vetimiä ja tukikaiteita erityisesti saniteettitiloissa ja sisäänkäyntien yhteydessä. Antimikrobisia pinnoitteita voidaan käyttää kuitenkin lähes kaikissa pinnoissa, johon henkilöstö on kosketuksissa.

Antimikrobisten pinnoitusmenetelmien käytöllä voidaan kehittää myös työturvallisuutta. Työturvallisuuslainsäädäntö asettaa vaatimuksia työn tekemisen turvallisista olosuhteista. Työpaikkaselvityksissä biologiseksi uhaksi koetaan usein vain kausi-influenssa ja puutiaisaivokuume. Näitä vastaan Puolustusvoimat rokotuttaa henkilöstöään vuosittain. Materiaaliteknisillä valinnoilla voidaan toteuttaa huomattavan kauaskantoisia ratkaisuja henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi mikrobeja vastaan. Hygieniaturvallisuus voidaankin katsoa tärkeäksi turvallisuuden tekemisen muodoksi nyt ja tulevaisuudessa.

Opinnäytetyön tiedonhankintamenetelmänä käytettiin kirjallisuusselvityksen lisäksi teemahaastattelua. Työhön haastateltiin ympäristöterveydenhuollon viranhaltioita ja lääkintähenkilöstöä Pääesikunnasta ja Sotilaslääketieteenlaitoksesta, sekä palvelusturvallisuusasiantuntijaa Merivoimien esikunnasta.

Opinnäytetyö luettavissa THESEUS-palvelussa.

Lisätietoja:

Jari Koivuniemi
jari.koivuniemi@mil.fi
0299-800