YAMK-opinnäyte: Ympäristövastuusuunnitelman luominen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yritykseen
YAMK-opiskelija Senni Ojanaho tutki opinnäytetyössään ympäristövastuullisuutta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ajankohtainen ympäristövastuusuunnitelma sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yritykseen hyödyntäen ISO 14001 -järjestelmän Plan-Do-Check-Act -mallia ja tutkia sen toimivuutta yritykseen. Suunnitelman luomisessa hyödynnettiin henkilökuntaa osallistavaa innopaja-mallia. Kehittämistyössä todettiin, että ympäristövastuusuunnitelmalla voidaan saavuttaa taloudellista hyötyä ja pidemmällä aikatähtäimellä merkittäviä ympäristövaikutuksia, jos yrityksen kaikki yksiköt ottavat suunnitelman käyttöön. Kokonaisvaltaisen ISO-standardin käyttöönotto pienessä yrityksessä on turhan kallista, ja resurssit varsinaisen sertifikaatin ylläpitoon eivät välttämättä tule riittämään. Alan tutkimuksissa on lisäksi todettu, että kaikki sertifikaatin saaneet yritykset eivät välttämättä ole alan vastuullisimpia toimijoita.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksissä on muita aloja hitaammin herätty ajattelemaan vastuullisuutta ympäristön näkökulmasta. Tyypillisesti sosiaali ja terveydenhuoltoalan yhteiskuntavastuulliset kysymykset ja ongelmat kohdistuvat terveyteen ja ihmisten hyvinvointiin. Yhteiskunta- ja ympäristövastuu ovat viimevuosina nostaneet niin kuluttajien kuin yrityksen kiinnostusta. Kuluttajat valitsevat palveluntuottajan nykyään vastuullisuuden ja kotimaisuuden perusteella. Yritysten on lisäksi toimittava linjassa valtion sekä Euroopan Unionin ohjeistuksien kanssa. Linjauksia koskien muun muassa hiilineutraaliutta on kiristetty, ja tavoitteet ovat korkealla. Luonnollisesti myös yrityksien tulee vastata kasvaviin ympäristöpaineisiin. Ongelmaan on kehitetty erilaisia välineitä sertifikaattien muodossa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat sertifikaattien ongelmallisuuden.
Opinnäytetyössä rakennettiin yrityksen johdon toiveesta innopaja-mallia, jonka avulla yksiköt voivat luoda oman ympäristövastuusuunnitelman. Innopajaan sisällytettiin ISO standardin PDCA-malli tiekartan muotoon. Tiekartan tarkoituksena oli antaa henkilökunnalle työväline, jolla lähteä rakentamaan suunnitelmaa ja vuosikelloa arvioinnista. Innopaja sisälsi aluksi teoriaosuuden yhteiskunta- ja ympäristövastuullisuudesta. Ensimmäisen teoriaosuuden jälkeen tarkasteltiin, mitä standardisoimisjärjestelmät ovat ja miksi niitä otetaan käyttöön. PDCA-malli on yksi ISO 14001 -standardijärjestelmän työkalu, joten ryhmässä lähdettiin pohtimaan voisiko tätä hyödyntää yrityksessä osana ympäristövastuusuunnitelmaa. Innopajan toimijat olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että yritys voi olla vastuullinen toimija ympäristövastuun näkökulmasta ottamatta käyttöön täysimittaista standardisoimisjärjestelmää. Ala kärsii valtavasta henkilöstöpulasta. Järjestelmän käyttöönotto tarkoittaisi lisärahoituksen ja -resurssin kohdentamista tähän. PDCA-malli koettiin erittäin hyödylliseksi työvälineeksi, jolla voisi lähteä rakentamaan suunnitelmaa ja edetä kohti vastuullisempaa toimijuutta.
Työntekijät kokivat innopaja-työskentelyn mielekkäänä, ja sen koettiin edistävän itseohjautuvaa työskentelymallia. On kuitenkin hyvä huomioida, että keskusteleva innopaja-malli vaatii avoimen työskentelykulttuurin, eikä sovi kaikkiin työyhteisöihin. Innopaja-työskentelyn on todettu lisäävän motivaatiota. Tässäkin työssä huomattiin, että mitä enemmän henkilökunta pääsi itse suunnittelemaan ja ideoimaan, sitä tärkeämmältä tuntui saada suunnitelma maaliin.
Opinnäytetyössä todettiin, että niukat resurssit tai rahallisen tuen puute eivät ole este kehittämistyölle tai vastuullisemman yritystoiminnan luomiselle. Kaikkein tärkeimmäksi nähtiin innovatiivisuus, läpinäkyvyys toiminnasta kuluttajille ja henkilökunnan motivaatio. Lisäksi ympäristötoimien ei tarvitse olla suuria ollakseen vaikuttavia. Toimijoiden laatimissa suunnitelmissa lähdettiin huomioimaan yksinkertaisia päivittäisiä kehittämiskohteita, kuten tavaroiden uusiokäyttö, tehokas kierrätys, paperin käytön vähentäminen ja lääkejätteen minimoiminen. Toimintatapojen ja hankintojen yhtenäistäminen yksikön sisällä koettiin tärkeäksi ympäristöä säästäväksi toimeksi. Yhdessä yrityksen yksiköiden välillä voidaan saavuttaa pienillä teoilla merkittäviä vaikutuksia. Lopputuloksena todettiin, että jokaisen yksikön tulee ottaa suunnitelma käyttöön ja tehdä yhteistyötä muiden toimipisteiden henkilökunnan kanssa, jotta toimista saadaan mahdollisimman laajasti vaikuttavat.
Opinnäytetyö tehtiin yksityiseen sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottavaan yritykseen. Opinnäytetyön tekijä toimii yrityksen ja kohdeyksikön tiimivastaavana. Opinnäytetyön tulosten hyödyntämisen varmistamiseksi työ esitellään yrityksen johtoryhmällä, minkä jälkeen innopaja otetaan
käyttöön yrityksessä laajemmin. Tarkoituksena on, että tiekartalla ja yksiköiden ympäristövastuusuunnitelmissa saavutetaan merkittäviä positiivisia ympäristöhyötyjä, sekä olla alalla vastuullisempi toimija. Ympäristövastuusuunnitelmalla pyritään olemaan läpinäkyvä toimija, joka tuo esille puutteet ja onnistumiset myös asiakkaille.
Lisätietoja:
Senni Ojanaho
Johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan muutoksessa, YAMK
senniemilia(at)hotmail.com