YAMK-opinnäyte: Viranomaiset digitalisaatiota ja lain tulkintaa edistämässä: yhteinen verkko-oppimisympäristö hius- ja kauneudenhoitoalalle
Heidi Hietala tutki opinnäytetyössään asiakasymmärryksen hyödyntämistä kauneudenhoitoalan viranomaisten verkko-oppimisympäristöprojektissa.
Hius- ja kauneudenhoitoalan viranomaisvalvonta on jakaantunut useille eri viranomaisille, joista jokainen tarkastelee ja valvoo alaa eri lainsäädännön näkökulmasta, toimivaltansa puitteissa. Valvontatyö ja lainsäädännön velvoitteet ovat alalla tehtyjen tutkimusten sekä valvontatapausten mukaan heikosti tunnettuja, joten alaa valvovien viranomaisten tavoitteena on toteuttaa yhteinen verkko-oppimisympäristö, jonka kautta ajantasainen tieto saavuttaa hius- ja kauneudenhoitoalan toimijat. Keväällä 2022 toteutetussa YAMK -opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia toiveita ja tarpeita hius- ja kauneudenhoitoalan toimijoilla on liittyen viranomaisten verkko-oppimisympäristön sisältöön. Tuloksena syntyi materiaalia, jonka avulla verkko-oppimisympäristöstä saadaan rakennettua kokonaisuus, joka kattavasti vastaa alan eri rooleissa toimivien toiminnanharjoittajien tarpeisiin koskien lainsäädäntöä ja viranomaisvalvontaa.
Hius- ja kauneudenhoitoalan viranomaisten yhteistyöprojekti on ainutlaatuinen hanke, jonka lopputuotoksena syntyvä alaa valvovien viranomaisten yhteinen verkko-oppimisympäristö on ensimmäinen laatuaan. Projektiin liittyvään opinnäytetyön haastattelututkimukseen osallistui monipuolinen joukko alan eri rooleissa toimivia henkilöitä. Edustettuina olivat hius- ja kauneudenhoito-, tatuointi- ja kehonmuokkauspalvelut, esteettiset hoidot ja lääkinnälliset laitteet, tuotteiden valmistus ja turvallisuusarvioinnit, jakelu ja maahantuonti sekä alan koulutus- ja opetustoiminta.
Tutkimuksen tuloksissa toistuivat havainnot siitä, että lainsäädännön tulkinta aiheuttaa alan eri rooleissa toimiville henkilöille haasteita ja lisätyötä. Erilaiset tilanteet työssä, kuten yrityksen perustaminen, palveluvalikoiman uudistuminen, lainsäädännön muutokset ja uusien tuotteiden markkinoille saattaminen aiheuttavat tarpeen selvittää lainsäädännön ja viranomaisten vaatimuksia. Tyypillisesti tietoa hankitaan digitaalisista ympäristöistä, kuten viranomaisten verkkosivustoilta tai kosmetiikkalaista ja -asetuksesta. Koska alan sääntely on jakaantunut usealle eri viranomaiselle ja useaan eri lainsäädäntöön, myös näitä koskevat tiedot löytyvät hajallaan monista eri paikoista.
Haastattelututkimuksen avulla saatiin vahvistus hypoteesille, jonka mukaan viranomaisten yhteinen verkko-oppimisympäristö helpottaisi hius- ja kauneudenhoitoalan toimijoiden tiedonhankintaa. Tutkimustulosten perusteella verkko-oppimisympäristön tärkeimpiä ominaisuuksia ovat käyttäjälähtöinen sisällön ryhmittely ja sisällön selkokielisyys. Tutkimuksessa voimakkaasti esiin nousseen yrittäjyysnäkökulman perusteella yrittäjyyteen liittyviä asioita kannattaisi oppimisympäristössä tuoda selkeästi esiin ja projektin varteenotettavia yhteistyökumppaneita ja sisällöntuottajia voisivat olla myös Tulli, verottaja sekä vakuutusyhtiöt.
Tutkimuksen perusteella saatiin paljon tietoa asioista, jotka keskeisesti liittyvät viranomaisasiointiin ja viranomaisten toiminnan kehittämiseen. Innovatiiviset ja konkreettiset kehittämisehdotukset liittyivät esimerkiksi tuotteiden ennakkohyväksyntään ennen markkinoille saattamista sekä liiketilojen vaatimusten yhdenmukaistamiseen koko maassa.
Hius- ja kauneudenhoitoala koostuu useista lainsäädännöistä, viranomaisista ja toimijoista, joiden tavoitteena on taata asiakkailleen ja käyttäjilleen turvallisuutta ja kokemuksia, joita ei koskaan voida täysin digitalisoida. Hius- ja kauneudenhoitoalalla digitalisaation aiheuttamat muutokset liittyvät keskeisesti esimerkiksi tiedonhankintaan, myyntiin ja markkinointiin mutta perinteiseen käsityön tekemiseen ne eivät ainakaan vielä tarjoa suuria mullistuksia. Digitalisaatio koskettaa kuitenkin jokaista alalla toimivaa asiantuntijaa ja ammattilaista.
Toimintaympäristön muuttuminen sekä uusien ideoiden ja innovaatioiden nopea leviäminen aiheuttavat haasteita, joita tulee monialaisesti ennakoida. Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkintojen yksittäisten tutkinnon osien suorittaminen vaihtoehtona koko tutkinnon suorittamiselle on ollut mahdollista 1.8.2018 alkaen. Joihinkin alan työtehtäviin on mahdollista hakeutua myös muutaman päivän kurssien perusteella ja esimerkiksi tatuointipalveluiden osalta tyypillinen tapa oppia ammattiin, on perinteinen mestari- kisälli –menetelmä. Pelkän yksittäisen tutkinnon osan suorittamisen tai muutaman päivän kurssin perusteella alaa ohjaavan lainsäädännön ja viranomaisvalvonnan tuntemus ja vaatimukset voivat kuitenkin jäädä melko pinnallisiksi. Myös alan kansainvälistyminen Suomessa voi osaltaan lisätä tarvetta selkeälle, helposti saavutettavalle faktatiedolle liittyen alan sääntelyyn, koska palveluiden tuottamisessa on kyse aina myös asiakkaan ja ammattilaisen turvallisuudesta, jonka laiminlyönti voi pahimmillaan johtaa terveydellisiin haittoihin.
Vaikka tutkimustulosten perusteella tarvetta hius- ja kauneudenhoitoalan viranomaisten roolien ja lainsäädäntöjen selkiyttämisen parissa on monille asioille, on hyvä muistaa, että asiakaslähtöisyys ei tarkoita, että toteutetaan kaikki toiveet ja visiot, vaan sitä, että tarjotaan parasta ratkaisua, realiteetit huomioiden. Viranomaistyössä lainsäädäntöjen lisäksi tärkeä toimintaa ohjaava realiteetti on toimivalta, joka määrittelee ne asiat, joihin mikäkin viranomainen ylipäätään voi ja saa ottaa kantaa. Viranomaisten oppimisympäristöllä ja sen sisällöllä ei siis ratkota kaikkia alan ongelmia, mutta tämä projekti on tärkeä askel oikeaan suuntaan.
Opinnäytetyön kirjoittaja on estenomi ja hius- ja kauneudenhoitoalan opettaja, joka on toiminut hiusalalla erilaisissa rooleissa yli 15 vuotta.
Lisätietoja:
Heidi Hietala
Kosmetiikka-asiantuntijuuden johtaminen ja kehittäminen, YAMK, Laurea -ammattikorkeakoulu
puh. 044 379 8750