YAMK-opinnäyte: Vertaisryhmämentoroinnilla laadukkaampaa yhteistoimintaa ja tukea työssä jaksamiseen

YAMK-opiskelija Mira Lahtinen tutki opinnäytetyötutkimuksessaan vertaisryhmämentoroinnin ilmiötä.

Opiskelijat tekevät ryhmätöitä.

Työ tehdään yhä useammin tiimeissä. Vertaisryhmämentoroinnilla voidaan edistää ryhmässä vertaisuuden kokemusta, dialogia sekä yhteisen tavoitteen saavuttamista. Kollegiaaliseen tukeen, arvostukseen ja luottamukseen perustuvalla menetelmällä on todettu arkea helpottava, sekä tiimin toimintaa edistävä vaikutus korkeakoulukontekstissa. Menetelmää voidaan soveltaa joustavasti erilaisiin tilanteisiin. Toimintaa ohjaa ryhmän yhteinen tavoite ja säännöt.

Laurea-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelija, estenomi Mira Lahtinen tutki opinnäytetyötutkimuksessaan vertaisryhmämentoroinnin ilmiötä sekä tilanteita, joissa sitä voidaan hyödyntää. Tarkastelun kohteena olivat myös mahdolliset vaikutukset työhyvinvointiin.

Tutkimus tarjoaa tietoa vertaisryhmämentoroinnin laajoista sovellusmahdollisuuksista ja työhyvinvoinnin edistämisen edellytyksistä.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että vertaisryhmämentorointi on potentiaalinen työskentelymuoto tilanteissa, joissa yhteistoiminnan edistämisestä on hyötyä. Menetelmää voidaan hyödyntää osaamisen jakamisen ja työnkehittämisen menetelmänä. Tavoitteet voivat olla myös ryhmän hyvinvointiin ja tiimin muodostukseen keskittyviä, tai sen avulla voidaan luoda jotakin kokonaan uutta. Keskeisimmäksi työhyvinvointia tukevaksi asiaksi nousi vertaisryhmämentoroinnin tarjoama aika, tila ja paikka arjessa kohtaamiselle, dialogille ja yhteiselle reflektiolle. Lisäksi ryhmässä koettu emotionaalinen tuki koettiin erittäin tärkeäksi.

Vertaisuuden kokemus merkityksellisin yhteisöllisyyden tukija

Menetelmässä olennaisinta on vertaisuuden kokemus, arvostus ja luottamus, jota ryhmä vaalii mentorin edistäessä toimintaa. Lisäksi ryhmän toiminnassa on tärkeintä sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen.

Vertaisryhmämentoroinnin täytyy olla riittävän kevyt ja joustava, ryhmän tavoitetta tukeva rakenne, jotta siihen on helppo sitoutua.

Toiminnan vaikuttavuudesta oltiin vakuuttuneita, mutta työhyvinvoinnillisiin vaikutuksiin liittyi osittain epävarmuustekijöitä. Vaikutusten uskottiin olevan pieniltä osin riippuvaisia ryhmän tavoitteesta ja sen saavuttamisesta. Pieni osa piti vertaisryhmämentoroinnin juurtumisen mahdollisuuksia rajallisina.

Tulosten siirrettävyys

Vertaisryhmämentorointia ja muita yhteisöllisyyttä tukevia menetelmiä on tutkielman perusteella suositeltavaa hyödyntää. Se vastaa monilta osin tulevaisuuden työelämätarpeisiin. Erityisesti menetelmän joustavuus ja toiminnallisuus helpottavat sen siirrettävyyttä erilaisiin ympäristöihin ja kohderyhmiin. Työn tuloksena muotoutunutta pienryhmiin perustuvaa mallia pilotoidaan opiskelijoille Stadin ammatti- ja aikuisopistossa lukuvuoden 2019 aikana.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin kyselyn, haastattelun ja havainnoinnin menetelmiä. Aineiston keräys tehtiin ryhmissä ja keskeisenä havaintokohteena oli 9/2018-2/2019 aikana korkeakouluympäristössä toteutunut mentorointikoulutus. Osallistujat ovat metropolialueen korkeakoulujen henkilöstöä.

Tuloksista voidaan todeta, että koulutus onnistui, tavoitteet täyttyivät kiitettävästi ja menetelmä on otettu käyttöön kohdeorganisaatioissa eri tavoin. Tutkimus tehtiin 3AMK-hankkeessa. Haaga-Helian ammatillinen opettajakorkeakoulu vastasi mentorikoulutuksen järjestämisestä.

Linkki opinnäytetyöhön Theseus-palvelussa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013521

Lisätietoja:

Mira Lahtinen
Opinnäytetyön tekijä
Kosmetiikka-asiantuntijuuden kehittäminen ja johtaminen, YAMK
Puh. +358 44 030 4632, mira.lahtinen@student.laurea.fi