Siirry sisältöön

YAMK-opinnäyte: Toimintatutkimuksessa tunnistettiin ja edistettiin vammaisten asumispalvelun laadun kehityskohtia

Teemu Hirvonen tutki opinnäytetyössään, miten laatutason toteutumista edistettiin vammaisten asumispalvelussa.

Sosiaalialan käytäntöjen asiakaslähtöinen kehittäminen YAMK -koulutuksen opiskelija Teemu Hirvonen toteutti opinnäytetyönsä toimintatutkimuksena vammaisten asumispalveluyksikön toiminnan kehittämisestä. Opinnäytetyössä tutkittiin, kuinka eräässä Helsingin kaupungin vammaisten asumispalveluyksikössä kehitettiin sen toimintaa vastaamaan paremmin kaupungin vammaisten asumispalveluiden laatutasoa. Tutkimuksellisessa kehittämistoiminnassa kartoitettiin ensin yksikön henkilökunnan näkemyksiä laatutasosta ja sen kehityskohdista. Ilmi tulleiden ajatusten joukosta valittuja kehittämiskohteita työstettiin siten, että yksikön toiminta täyttää laatutason vaatimukset paremmin.

Osallisuus ja työyhteisö keskiössä

Kehittämistoiminnassa luotiin uusia käytäntöjä tutkimukseen osallistuneiden tarpeisiin. Yhteisen toiminnan kehittämisessä on olennaisen tärkeää, että toimintaa toteuttavat pääsevät osallisiksi käytäntöjensä luomiseen. Osallistujat toimivat keskenään tasa-arvoisina osallisina kehittämistoiminnan aikana ja jokaisella oli yhtäläinen mahdollisuus tulla kuulluksi prosessin eri vaiheissa. Kuulluksi tuleminen ja vaikutusmahdollisuudet omassa yhteisössä ovatkin keskeisiä tekijöitä yhteiseen toimintaan sitoutumisen kannalta ja siten tärkeitä osallisuuden kokemisen kannalta.

Osallisuus oli läsnä myös useammassa kehittämiskohteessa. Näissä kehittämisajatuksissa lähtökohtana oli asiakkaiden osallisuuden edistäminen yksikön eri toiminnoissa. Asiakkaiden osallistaminen sisälsi esimerkiksi osallistamista päivittäiskirjauksiin tai mielekkään toiminnan löytämistä asiakkaille. Asiakkaiden osallisuutta edistettiin myös kehittämällä ohjaussuunnitelmia helpommin sisäistettäviksi ja konkreettisemmiksi.

Tutkimukseen osallistuneiden puheista ja kehittämistoimista erottui selvästi työyhteisön jäsenyyden merkitys työssä jaksamisessa. Vuororaporttien ja viikkoraporttien kehittämisessä korostuivat tarpeet päästä jakamaan ja keskustelemaan kollegojen kanssa yhteisistä asioista säännöllisesti. Vaikka työntekijät ovat kykeneviä tekemään itsenäisiä päätöksiä, kollegojen tuki koettiin tärkeäksi.

Yhteiset kohtaamiset ja keskustelu edistävät yhtenäisen linjan vetämistä ja asioiden tarkastelua eri näkökulmista. Tämän osoitti esimerkiksi asiakkaiden yksityisyydestä käydyt keskustelut kehittämistoiminnan aikana. Yhden työryhmän jäsenen keskustelunaloitus herätti useammankin henkilön havahtumaan yhteiseen ilmiöön ja tähän tehtiin yhdessä muutos.

Toimintatutkimus mahdollisti osallistumisen kehittämistoimintaan

Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Tutkimusaineistoksi muodostuivat työntekijöiden yksilöhaastattelut sekä kehittämistoiminnan työskentelyjen lomassa syntyneet tuotokset ja suunnitelmat sekä tutkijan pitämä tutkimuspäiväkirja ryhmätyöskentelyistä.

Helsingin kaupungin vammaisten asumispalveluiden laatutasossa on 44 alakohtaa. Tutkimukseen osallistuneet toivat haastatteluissa esiin kehittämisajatuksia näistä yhteensä 13 eri kohdan osalta. Vain kolme kohtaa keräsi viisi tai useamman maininnan kehittämisen tarpeesta eri haastateltavilta. Neljän laatutason kohdan ei koettu koskevan yksikön toimintaa. Näin ollen 44 laatutason kohdan joukosta 37 kohtaa koettiin toteutuvan yksikössä enemmistön mielestä hyvin. 13 kehittämisajatuksen joukosta kuusi valikoitui tarkempaan käsittelyyn.

Haastattelujen aineistot analysoitiin luokittelemalla haastateltavien vastauksia eri luokkiin ja nostamalla niistä erityisesti kehittämisajatuksia esiin. Kehittämistoimintaa seurattiin ja arvioitiin myös tutkimukseen osallistuneiden toimesta ja tutkija haki heiltä vahvistuksen tekemilleen havainnoille ja johtopäätöksille.

Toimintatutkimus valikoitui kehittämistoiminnan lähestymistavaksi, sillä se mahdollisti opinnäytetyön tekijälle kehittämistoimintaan osallistumisen, joka tapahtui hänen omalla työpaikallaan. Opinnäytetyön tekijä toimikin prosessin aikana eri rooleissa. Prosessin alkuvaiheissa korostui tutkijan rooli ja kehittämisvaiheessa tekijä toimi enemmän työyhteisön jäsenenä.

Tutustu Teemu Hirvosen opinnäytetyöhön Theseus-palvelussa.

Lisätietoja:

Teemu Hirvonen
Opinnäytetyön tekijä
Sosiaalialan käytäntöjen asiakaslähtöinen kehittäminen, YAMK
Etunimi.sukunimi@hel.fi