YAMK-opinnäyte: Tekoälyn mahdollisuudet ja rajat sosiaalihuollon päätöksenteossa

Tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia ja rajoja sosiaalihuollon päätöksenteossa on maailmanlaajuisesti tutkittu vähän. Suomessa tieteellistä tutkimusta aiheesta ei ole vielä ollenkaan. Sosiaali- ja terveysalan johtaminen -YAMK-koulutuksen opiskelijan Jyrki Nummiston opinnäytetyön tarkoitus on ollut avata aihetta ja auttaa kartoittamaan maastoa sen ympärillä. Tulosten perusteella tekoälyyn liittyvä keskustelu on kaventunut teknologiapainotteiseksi ja sosiaalihuollon ammattilaisten osallistamisen puute tekoälyn kehittämiseen heikentää koko sosiaalialan mahdollisuuksia pysyä sen kehityksessä mukana.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena teemahaastattelututkimuksena keväällä 2022 ja haastateltavat olivat sosiaalialan, yhteiskuntatieteellisen alan tai teknologia-alan asiantuntijoita. Heillä kaikilla oli kokemusta joko tekoälyyn tai sosiaalihuoltoon liittyvistä kysymyksistä tai molemmista.

Tulosten mukaan tekoäly on moniselitteinen ja vaikeasti selitettävä ilmiö. Haastateltavat nostivat esiin enemmän rajoituksia kuin mahdollisuuksia sen hyödyntämisessä. Lisäksi siihen liittyvä keskustelu nähtiin kaventuneena lähinnä liiketoiminta- ja teknologiajohtoiseksi pohdinnaksi. Laajempi yhteiskunnallinen analyysi ja tekoälyn käytön kriittinen arviointi näyttää tulosten perusteella olevan puutteellista ja vinoutunutta. Jotta tekoälyjärjestelmien käyttöönotto mahdollistuisi tulevaisuudessa, on keskustelun muututtava myös tekoälyn käytön sosiaalitieteelliset ulottuvuudet käsittäväksi kokonaisuudeksi. Lisäksi aiheeseen liittyvää tutkimusta tarvitaan lisää.

Muita keskeisiä rajoituksia olivat sosiaalihuollon asiantuntijoiden osallistamisen puute tekoälyn kehittämiseen, tiedon tuotannon ja laadun heikkous sekä puutteellinen lainsäädäntö. Tähän mennessä tehdyissä sosiaalihuollon tekoälykokeiluissa käytettyjen riskiarviomallien soveltuvuus sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen nähtiin huonona. Yhtenä syynä tähän nähtiin se, että tekoälyalgoritmit eivät ole vielä riittävän hyviä. Tekoälyn luotettavuuteen liittyvissä kysymyksissä nousi esiin järjestelmien ennakkoluuloton kokeilu ja käyttäminen sekä tekoälyn käyttämän tiedon laatu. Lisäksi tärkeänä luottamuksen syntymisen edellytyksenä nähtiin tekoälyjärjestelmien läpinäkyvyys eli se, että käyttäjä saa tietoonsa, miten järjestelmä on päätynyt antamaansa lopputulokseen.

Vaikka rajoituksia ja haasteita löytyikin paljon, niin nähtiin myös mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämiseen. Tekoälyä voitaisiin hyödyntää ammattilaisten tukiälynä ja apurina päätöksenteon tukena. Keskeisimpinä mahdollisina hyödyntämisen kohteena nähtiin sosiaalihuollon palveluiden vaikuttavuuden arviointi, palvelupolkujen analysointi, työprosessien tehostaminen ja työnkuvien uudelleen määrittely. Kehittämistarpeista esiin nostettiin tarve lisätä henkilöstön tekoälyyn liittyvää osaamista, organisaation muutoskyvykkyyttä ja teknistä kypsyyttä. Kokonaisuutena tuloksista nousi esiin vuorovaikutuskuilu tekoälyn kehittäjien sekä sosiaalihuollon ammattilaisten välillä ja tätä kuilua tulisi keskittyä kaventamaan tulevina vuosina.

Tutustu opinnäytetyöhön Tekoälyn mahdollisuudet ja rajat sosiaalihuollon päätöksenteossa Theseus-palvelussa.

Lisätietoja: 

Jyrki Nummisto
Sosionomi YAMK, Laurea-ammattikorkeakoulu
jyrki.nummisto@gmail.com, puh. 040 848 0052