YAMK-opinnäyte: Suomalaisista metsäsienistä raaka-aineita kosmetiikkaan
Taru Laitisen YAMK-opinnäytetyössä tutkittiin suomalaisten metsäsienten mahdollisuuksia kosmetiikan raaka-aineina.
Kosmetiikka-asiantuntijuuden kehittäminen ja johtaminen -koulutuksen opiskelija Taru Laitisen YAMK-opinnäytetyössä tutkittiin suomalaisten metsäsienten mahdollisuuksia kosmetiikan raaka-aineina. Tutkituista sienilajeista kehitettiin uutteita, joita voitaisiin hyödyntää kosmetiikan raaka-aineina.
Sienten mahdollisuudet kosmetiikassa
Luonnollisten raaka-aineiden kysynnän yhä kasvaessa, suomalaiset metsäsienet ovat kosmetiikkateollisuudelle kiinnostava mahdollisuus. Taru Laitisen YAMK-opinnäytetyössä suomalaisista metsäsienistä kehitettiin kosmetiikan raaka-aineita. Tutkittavat lajit olivat herkkutatti (Boletus edulis), keltavahvero (Cantharellus cibarius) ja vaaleaorakas (Hydnum repandum). Työn konkreettisena tuotoksena kehitettiin kuusi sieniuutetta, joiden kosmeettinen soveltuvuus todettiin hyväksi. Vastaavaa tutkimusta suomalaisista metsäsienistä kosmeettisten valmisteiden raaka-aineina ei ole aiemmin tehty.
Sienet sisältävät runsaasti ihonhoidollisesti kiinnostavia biomolekyylejä ja bioaktiivisia aineita, kuten polysakkarideja, vitamiineja ja fenolisia yhdisteitä. Sieniä hyödynnetään kuitenkin toistaiseksi kosmetiikan raaka-aineina melko vähän, ja käyttö painottuu lähinnä Aasiassa tunnettuihin sienilajeihin. Suomen metsien vuotuinen sienisato on arviolta 1,5–4 miljardia kiloa, josta kerätään vain murto-osa. Koska villinä kasvaneiden metsäsienten kasvamiseen ei tyypillisesti tarvita esimerkiksi kastelu-, valaisu- tai lannoitustoimenpiteitä, eikä sienten itiöemien kerääminen useimmiten vähennä seuraavien vuosien satoa, voidaan metsäsieniä pääsääntöisesti pitää melko kestävinä ja ympäristöystävällisinä kosmetiikan raaka-aineina. Suomalaisissa metsäsienissä voidaankin nähdä olevan runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia.
Kehittämistyön toteutus, tulokset ja hyödynnettävyys
Opinnäytetyöhön kerättiin laajasti tietoa sienten sisältämistä biomolekyyleistä ja bioaktiivisista aineista ja niiden ihonhoidollisista ominaisuuksista. Työn kokeellisessa osuudessa hyödynnettiin uuttomenetelmiä, tuotekehitystä, aistinvaraista arviointia ja stabiilisuusseurantaa. Työn tuloksena onnistuttiin keräämään pirstoutunutta ja poikkitieteellistä tutkimusnäyttöä yhdeksi, kosmetiikkanäkökulmaiseksi paketiksi. Lisäksi onnistuttiin tuottamaan täysin uutta tietoa ja kehittämään konkreettisia raaka-aineita, joita voidaan jatkokehittää ja hyödyntää kosmetiikkateollisuudessa. Työssä kehitettyjen sieniuutteiden tutkiminen jatkuu syksyllä 2022 kvalitatiivisilla ja kvantitatiivisilla määrityksillä.
Lisätietoja:
Taru Laitinen
Kosmetiikka-asiantuntijuuden kehittäminen ja johtaminen, YAMK, Laurea-ammattikorkeakoulu
puh. +358 414543329