YAMK-opinnäyte: Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella osallisuusohjelman avulla

YAMK-opiskelija Fanni Ali-Melkkilän opinnäytetyössä esitellään tulevan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osallisuusohjelmaa ja sen laatimisprosessia. Opinnäytetyön tulokset osoittavat yhteiskehittämisen olevan oivallinen keino saada asukkaat, asiakkaat, henkilöstö ja sidosryhmät mukaan pohtimaan eri kohderyhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja niiden edistämistä.

Osallisuusohjelman laatimisprosessi

Sote-uudistus ja sen myötä käynnistyvät hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.1023. Vantaalla ja Keravalla on valmisteltu tulevan hyvinvointialueen rakenteita tiiviissä tahdissa, yhteistyössä asukkaiden, asiakkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Osana valmistelua on kehitetty myös eri kohderyhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia hyvinvointialueen osallisuusrakenteiden sekä alueellisen osallisuusohjelman muodossa.

Osallisuusohjelman suunnittelutyö alkoi jo syksyllä 2021, kun Vantaan ja Keravan sote-uudistushankkeissa päätettiin toteuttaa viisi osallisuustyöpajaa asukkaiden, asiakkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Työpajat toteutettiin loppuvuodesta 2021 ja niissä pohdittiin osallisuuden toteutumisen edellytyksiä ja toiveita. Jo tässä vaiheessa osallistujat kokivat tärkeäksi sen, että hyvinvointialueelle asetetaan konkreettiset tavoitteet osallisuuden edistämiselle, tavoitteiden saavuttamista mitataan ja että hyvinvointialue aktiivisesti edistää tasa-arvoista ja yhdenvertaista osallisuutta. Keväällä 2022 osallisuusrakenteiden ja osallisuusohjelman luonnosta kehitettiin aiempien työpajojen tulosten pohjalta.

Ali-Melkkilän opinnäytetyö keskittyi erityisesti osallisuusohjelman laatimisprosessin mallintamiseen yhteiskehittämisen keinoin siten, että prosessi olisi osallistava, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen. Osallisuusohjelman painopistealueita, tavoitteita ja toimenpiteitä kehitettiin osana opinnäytetyötä järjestettävissä työpajoissa hyvinvointialueen lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan sekä tulevien toimialojen henkilöstön kanssa. Lisäksi hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet, asukkaat, asiakkaat sekä henkilöstön ja sidosryhmien edustajat kommentoivat ohjelmaa sähköisen kommentoinnin kautta.

Osallisuuden toteutumisen kulmakiviä

Eri ryhmien näkemyksen mukaan tärkeimmiksi asioiksi osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle nousi tasa-arvoinen ja yhdenvertaisuus, selkokielisyys ja ymmärrettävyys sekä avoimuus ja säännölliset yhteiskehittämisen rakenteet. Haavoittuvassa asemassa ja syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden kuuleminen ja osallistuminen korostui. Osallisuuden osalta haluttiin kuitenkin painottaa ”mattimeikäläisyyttä” tarkoittaen, että osallisuus kuuluu kaikille ja on kaikkien asia, ketään siihen kuitenkaan pakottamatta.

Osallisuusohjelman laatimisprosessissa tärkeimmiksi kulmakiviksi nousi avoin, rento ja joustava ilmapiiri, jossa jokaisen osallistujan ääni tulee kuuluviin. Digitaaliset keinot esimerkiksi virtuaalityöpajojen muodossa mahdollistavat laajan osallistumisen etäämmältä, mutta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta myös muunlaiset osallistumisen keinot on tärkeää huomioida.  Yhteiskehittäminen menetelmänä soveltui loistavasti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osallisuusohjelman laatimisprosessiin.

Lue Theseus-palvelussa opinnäytetyö Osallisuusohjelman kehittäminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.

Lisätietoja:

Fanni Ali-Melkkilä

Sosiaalialan käytäntöjen asiakaslähtöinen kehittäminen, YAMK

fanni.ali-melkkila@vantaa.fi

+35840 5035 615