YAMK-opinnäyte: Oman työntekijän roolilla suuri merkitys vuokravelkaisten asiakkaiden kanssa työskentelyssä

Susanna Myllymäen opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda Kelalle toimintamalli, jota pääkaupunkiseudun perustoimeentulotuen etuuskäsittelijät voisivat käyttää työskennellessään vuokravelkaisten asiakkaiden kanssa, jotta vuokravakuuksia ei realisoituisi yhtä paljon.

Vuokravelkaisten asiakkaiden kanssa työskentely saattaisi lisäksi vähentää vuokravelkojen etenemistä häätöprosessiin asti, ja sitä kautta ehkäistä asunnottomuutta. Ympäristöministeriö on vuonna 2019 suositellut Kelan sitouttamista asunnottomuusasioiden käsittelyyn.

Vuokravakuuksia maksetaan määrällisesti paljon

Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-tutkinnon opiskelija Susanna Myllymäki sai idean opinnäytetyöhönsä omasta työkokemuksestaan perustoimeentulotuen käsittelijänä. Kansaneläkelaitos (Kela) on käsitellyt perustoimeentulotuen 1.1.2017 alkaen. Perustoimeentulotuki sisältää myös vuokravakuushakemukset, eli henkilöillä, joilla ei ole varaa maksaa muuttotilanteessa vuokravakuuttaan itse, voivat hakea siihen tukea Kelasta.

Kelassa on huomattu, että myönnettyjä vuokravakuuksia on realisoitu määrällisesti paljon, sillä ajalla 1.1.2017–31.7.2020 vuokravakuuksia on realisoitu 13.206.991,38 eurolla. Summasta Helsingin, Espoon sekä Vantaan asiakkaiden osuus on noin 20 prosenttia koko maan realisoiduista vakuuksista.

Oma työntekijä edistää asiakkaan asioiden hoitamista

Opinnäytetyössä saatujen tulosten mukaan vuokravelkaisten asiakkaiden asioiden hoitoa voitaisiin edistää Kelassa nimeämällä heille oma työntekijä. Oman työntekijän rooli osoittautui tärkeämmäksi kuin jonkinlaisen työssä hyödynnettävän toimintamallin toteuttaminen.

Muidenkin tutkimusten mukaan ylipäätään kaikki asiakkaat hyötyisivät oman työntekijän nimeämisestä. Oman työntekijän roolina olisi motivoida asiakasta vuokran maksussa ja kulkea hänen rinnallaan vuokravelan lyhentämisen prosessin ajan. Työtä olisi tärkeä tehdä empaattisella mutta jämäkällä työotteella luottamuksellisen suhteen rakentamiseksi.

Opinnäyte toteutettiin laadullisin menetelmin

Opinnäytetyön aineiston hankinnassa ja analysoinnissa käytettiin laadullisia menetelmiä. Aineisto hankittiin haastattelemalla Espoon, Vantaan ja Lumo-vuokrakotien asumisneuvojia. Yhteen haastatteluun osallistui kunkin työryhmän asumisneuvojat, ja yhteensä haastateltavia oli kymmenen.

Haastattelun tukena käytettiin teemarunkoa. Aineisto analysoitiin teemoittelun ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Haastattelujen lisäksi aineistoa hankittiin tutustumalla kirjallisiin asumisneuvonnan toimintamalleihin. 

Tulokset käytäntöön?

Opinnäytetyössä todetaan, että asiakkaiden keskittäminen tietyille työntekijöille on ristiriidassa Kelan toimintamallien kanssa, sillä töitä pyritään keskittämään mahdollisimman vähän. Koska keskittäminen vaatisi töiden uudelleenjärjestelyjä, voisi sitä kokeilla ensin pienelle osalle asiakkaita, ja tarvittaessa laajentaa koskemaan isompaa joukkoa.

Tulosten mukaan asumisneuvonnan palveluja voidaan kuitenkin järjestää monissa eri organisaatioissa, ja asiakkaan asioiden hoito ei vaadi aina tapaamista. Asumisneuvonnan tai asumissosiaalisen työn ei tarvitse myöskään aina olla sosiaalialan ammattilaisen antamaa, ja sitä voidaan tehdä kevyelläkin työotteella. Työssä tärkeää kuitenkin olisi sen etupainotteisuus. Konkreettisia työtehtäviä Kelassa olisivat muun muassa asiakkaan taloudellisesta tilanteesta keskustelu ja vuokranmaksun tärkeyden painottaminen.

Tutustu opinnäytetyöhön Theseus-palvelussa.

Lisätietoja:

Susanna Myllymäki
Sosiaali- ja terveysalan johtaminen, YAMK
+358407307154
susanna.nordberg@gmail.com