YAMK-opinnäyte: Oikeudenmukaisuutta vai huolenpitoa? Eettiset ongelmat sosionomin työssä

YAMK-opiskelija Elina Kallunki perehtyi sosiaalialan ammattilaisten eettiseen osaamiseen ja moraalis-eettiseen ongelmanratkaisutaitoon.

Uutinen29.7.2019

Laurea-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelija Elina Kallungin opinnäytetyössä tarkasteltiin sosiaalialan ammattilaisten, sosionomien ja sosiaaliohjaajien, eettistä osaamista ja moraalis-eettistä ongelmaratkaisutaitoa.

Sosionomin työssä on olennaista osata tunnistaa eettisiä ongelmia ja kyetä toimimaan eettisissä tilanteissa. Tämä edellyttää reflektiivisyyttä. Sosiaalialan työssä tarvitaan laaja-alaista eettistä osaamista, koska eettiset ongelmat ovat usein haastavia ja työlle on ominaista ristiriitatilanteet. Haastetta tuo se, että työ on huolenpidollista auttamistyötä, mutta oikeudenmukaisuuden periaatteet ohjaavat työtä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen myötä eettiset kysymykset tulevat merkittäväksi myös palveluiden jakamisen näkökulmasta.

Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut selvittää, millaisia eettisiä ongelmia sosiaalialan ammattilaiset työssään kohtaavat ja miten he niitä ratkaisevat. Opinnäytetyö liittyy Suomen Akatemian rahoittamaan COPE-konsortiohankkeeseen, joka pyrkii turvaamaan ja varmistamaan henkilöstön osaamisen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa. Laurea-ammattikorkeakoulun osahanke painottuu elinikäisen oppimisen teemaan.

Aineisto on kerätty COPE-hankkeen sähköisellä kyselyllä. Opinnäytetyön aineisto muodostui vastauksista kahteen avoimeen kysymykseen, jotka liittyivät työssä kohdattuun eettiseen ongelmaan ja sen ratkaisuun.

Aineistoksi valikoitui 66 vastausta. Analyysitapana on käytetty sisällönanalyysia. Teoreettinen viitekehys muodostui sosiaalialan etiikan, sosiaalieettisten teorioiden sekä oikeudenmukaisuuden etiikan ja huolenpidon etiikan tarkastelusta.

Sosiaalialan työ on huolenpitopainotteista

Tulosten mukaan yleisin sosionomien ja sosiaaliohjaajien kohtaama ongelmatyyppiluokka oli toisten tarpeisiin vastaaminen (39 %), joka oli selkeästi huolenpidollisesti painottunutta. Toisten tarpeisiin vastaamisen luokassa työntekijät pohtivat auttamiseen ja suhteiden ylläpitämiseen liittyviä haasteita eri tilanteissa. Säännön soveltaminen oli vastauksissa toiseksi isoin luokka (24 %), jossa ongelmanratkaisu selkeästi oikeudenmukaisesti painottunutta. Eettisissä ongelmissa näkyivät myös asiakassuhteisiin, organisaatiomuutokseen ja työyhteisöön liittyvät haasteet.

Oikeudenmukaisuuspainotteisuus yllätti

Tuloksista käy ilmi, että oikeudenmukaisuuspainotteisuus korostuu sosiaaliakan työssä. Vastauksissa sosionomit ja sosiaaliohjaajat käyttivät päätöksenteossa useimmiten oikeudenmukaisuutta tai oikeudenmukaisuuteen painottunutta eettistä viitekehystä (47 %) Lyonsin (1983) kehittämän analyysin mukaisesti. Huolenpitoa tai huolenpitopainottunutta etiikan viitekehystä oli käytetty 29 %:ssa vastauksista. Useissa ongelmatyypeissä oli käytetty molempia ratkaisukeinoja: sekä huolenpidon että oikeudenmukaisuuden etiikan viitekehystä oli käytetty 24 %:ssa vastauksista.

Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset

Tulokset osoittavat, että sosiaalialan työssä korostuu oikeudenmukaisuuden ja huolenpidon etiikan välinen jännite. Oikeudenmukaisuuspainotteisuudesta huolimatta huolenpitoajattelu on vahvana työssä; huolenpito ja tarpeisiin vastaaminen on sosiaalialan työn ydin. Parhaimmillaan oikeudenmukaisuus ja huolenpito integroituvat toisiinsa.

Oikeudenmukaisuusajattelu on ammatillisen työn perusta ja huolenpitoajattelu huomioi tilanteiden ainutlaatuisuuden ja erityisyyden. Eettisen ajattelun integroituminen kehittyy ammatillisuuden kasvun myötä, mutta se vaatii myös eettisen ajattelun kehittämistä ja reflektiivistä työotetta.

Eettistä osaamista tulisi kehittää niin opinnoissa kuin työelämässä. Eettisten teorioiden tuntemus lisää eettistä reflektiota. Eettisten tilanteiden käytännön harjoittelu on hyvä keino kehittää eettistä osaamista. Eettisten ristiriitatilanteiden pohdinta yhdessä, simulaatio-opetus ja toisen perspektiivin ottamisen taito ovat hyviä eettisyyttä kehittäviä menetelmiä opinnoissa. Tulosten perusteella työelämässä on vaikeutta tunnistaa eettisiä ristiriitoja ja haastetta myös toimia eettisesti tilanteissa.

Kehittämisehdotuksena esitetään reflektointitaitojen ja eettisen osaamisen kehittämistä työelämässä erilaisten menetelmien avulla. Tässä voidaan hyödyntää esimerkiksi kuvastin menetelmää tai eettisiä verkkokeskusteluja. Myös johtajuudella työyhteisössä ja laajemmin organisaatiossa on merkittävä vaikutus työntekijöiden eettisyyden kehittymisessä ja siksi eettisen johtamisen taitoja tulisi kehittää.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää sosionomin työhön liittyvien eettisten tilanteiden ja ratkaisutapojen sisällöllisessä tarkastelussa ja osaamista edistävien menetelmien kehittämisessä.

Opinnäytetyö on luettavissa Theseus-tietokannassa.