YAMK-opinnäyte: Nuorisotyöntekijöiden kokemukset tarinallisen arviointimenetelmän käytöstä näkyväksi
Pehrssonin ja Luomaniemen opinnäytetyössä on selvitetty millaisia kokemuksia Vantaan kaupungin nuorisotyöntekijöillä on tarinallisen arviointimenetelmän käytöstä.
Vantaalla nuoret osallistetaan mukaan nuorisotyön arviointiin ja tarinallisen arviointimenetelmän avulla heidän äänensä ja kokemuksensa nuorisotyön vaikutuksista halutaan saada esille. Laurean YAMK- opiskelijat Nora Pehrsson ja Santeri Luomaniemi työskentelevät molemmat nuorisotyön parissa ja ovat syksyllä 2021 valmistuneessa opinnäytetyössään selvittäneet millaisia kokemuksia Vantaan kaupungin nuorisotyöntekijöillä on tarinallisen arviointimenetelmän käytöstä.
Työntekijöiden kokemusten pohjalta haluttiin saada erityisesti tietoa arviointimenetelmän hyödyistä ja haasteista sekä siitä, millaisia oivalluksia nuorisotyöntekijöille oli syntynyt arviointimenetelmän käytön aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada vastauksia Vantaan nuorisopalveluiden johdolle siitä, tulisiko tarinallinen arviointimenetelmä ottaa osaksi nuorisopalveluiden arviointia.
Tulokset tukevat arviointimenetelmän käyttöönottoa
Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja niihin osallistui seitsemän nuorisotyöntekijää, joilla oli kokemusta tarinallisen arviointimenetelmän käytöstä. Haastattelussa saatujen tulosten pohjalta työntekijät kokivat tarinallisen arviointimenetelmän käytössä useita hyötyjä. Haastatteluiden pohjalta tärkeimmiksi arviointimenetelmän hyödyiksi koettiin työmotivaation lisääntyminen ja se, että arviointimenetelmä toimii hyvänä välineenä nuorisotyön näkyväksi tekemiseen. Lisäksi arviointimenetelmän avulla työntekijät kokivat voivansa tuottaa monipuolista tietoa nuorisotyöstä, sekä saada palautetta työstä, jonka työntekijät kokivat tärkeäksi. Arviointimenetelmä koettiin myös helppokäyttöiseksi ja hyväksi nuorisotyön välineeksi.
Haasteitakin prosessin aikana oli koettu. Selkeimmiksi haasteiksi työntekijöiden haastatteluista nousi ajan käyttö, jota tarvitaan arviointimenetelmän prosessin läpi viemiseen. Lisäksi tarinoiden kerääminen koettiin työlääksi, tarinoiden luotettavuus arvelutti ja vieraskielisten nuorten tavoittamisessa koettiin haasteita.
Haastatteluiden tulosten pohjalta voidaan todeta, että nuorten tarinat olivat saaneet työntekijät pohtimaan syvemmin heidän oman työnsä merkitystä ja vaikutuksia nuorten elämään. Tämä selvästi lisäsi työntekijöiden kokemuksia siitä, että heidän tekemänsä työ on arvokasta. Nuorten tarinat olivat antaneet työlle uusia suuntaviivoja ja moni työntekijä oli alkanut pohtimaan sitä, ettei hänen oma olettamuksensa nuoren elämäntilanteesta ole aina oikea ja aikaa tulisi antaa myös niille nuorille, joiden ei itse koe tarvitsevan niin paljon nuorisotyötä.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta nuorisopalveluiden johto saa tärkeää tietoa siitä, että työntekijöiden kokemukset puoltavat tarinallisen arviointimenetelmän käyttöönottoa ja sitä käyttäneet työntekijät ovat sitoutuneita sen käyttöön Vantaalla. Erityisesti tärkeää olisi huomioida työntekijöiden kokemukset työhyvinvoinnin näkökulmasta ja arviointimenetelmän käytön kautta koettu motivaation kasvu työtä kohtaan.
Yhdessä kehittämällä voitetaan haasteet
Haastatteluiden lisäksi opinnäytetyön kehittämistehtävänä osallistettiin työntekijät työpajassa tarinallisen arviointimenetelmän kehittämiseen. Työpajassa yhdessä työntekijöiden kanssa tehtiin tarinallisen arviointimenetelmän toimintasuunnitelma ja vuosikello Vantaan nuorisopalveluiden käyttöön. Toimintasuunnitelma sisältää arviointimenetelmän prosessinkuvauksen ja seikkaperäisiä ohjeita arviointimenetelmän käytön eri vaiheisiin. Kehittämistehtävän tuotosten toivotaan auttavan tarinallisen arviointimenetelmän jalkauttamista kaikissa nuorisopalveluiden toimintayksiköissä.
Lisätietoja:
Nora Pehrsson ja Santeri Luomaniemi
Sosionomi YAMK
Johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa, Laurea YAMK
P.040 777 5353, santeri.luomaniemi@student.laurea.fi