YAMK-opinnäyte: Miten esihenkilö voi edistää työmotivaatiota?

Työmotivaation vaikuttaa esihenkilön johtamistyyli. Johtamistyylejä on erilaisia ja esihenkilö voi omalla tyylillään edistää työntekijöiden työmotivaatiota. Esihenkilöltä odotetaan erityisesti tukea työn rajaamiseen ja haastaviin tilanteisiin, työn sisällön tuntemista ja luottamusta työntekijöiden kykyyn suunnitella työajan käyttöä ja työn sisältöä. Organisaatioiden kilpailukyvyn ja työntekijöiden työssä viihtymisen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää miten esihenkilön johtamistyyli vaikuttaa työmotivaatioon. Työmotivaation merkitys korostuu erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, jossa on työntekijäpula. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat koronapandemian vuoksi olleet kovan kuormituksen alla. Toisaalta tyytymättömyyttä herättää heikko palkkaus suhteessa työn vaatimuksiin ja koulutustasoon.

Mistä sitten erottaa hyvän esihenkilön ja millainen johtamistyyli edistää työmotivaatiota? Tätä mielenkiintoista asiaa selvitettiin Laurea-ammattikorkeakoulun voimavaraistavien työtapojen johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksen yamk-opiskelija Jarna Bäckmanin opinnäytetyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko työntekijän itseohjautuvuutta tukevalla johtamistyylillä yhteyttä parempaan työmotivaatioon. Opinnäytetyö liittyy Hyvinvoiva terveydenhuolto -hankkeeseen, jonka tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden hyvinvointia ja työssä jaksamisesta koronapandemian aikana sekä pitkällä aikavälillä. Hankkeessa Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistyökumppanina on Suomen Sairaanhoitajat ry. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke ajalle 15.2.2021 – 31.12.2023. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena soveltaen teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimusaineistona oli hankkeen kolmesta työpajasta toisten tutkijoiden hankkima aineistolähtöisesti teemoiteltu aineisto. Pajoihin osallistui yhteensä 44 sosiaali- ja terveysalan työntekijää.

Itseohjautuvuusteoria ja johtamistyylit

Työmotivaatio on monitahoinen ilmiö. Opinnäytetyössä työmotivaatiota tarkastellaan motivaatioteorioiden avulla, erityisesti itseohjautuvuusteorian (self-determination theory) näkökulmasta. Teoriassa erotetaan sisäinen ja ulkoinen motivaatio. Opinnäytetyössä esiteltyjen tutkimusten mukaan työhyvinvointia ja työssä viihtymistä edistää sisäinen motivaatio, jolloin ihminen kokee työnsä kiinnostavaksi ja toiminta on sulautettu osaksi omia arvoja. Lisäksi sisäisesti motivoituneet työntekijät kokevat vähemmän stressiä ja sitoutuvat työhönsä paremmin. Sisäistä motivaatiota tukee kolme psykologista perustarvetta - vapaaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus. Esihenkilö voi tukea niiden toteutumista johtamistyylillään. Erilaisissa johtamistyyleissä kuten palveleva-, autenttinen ja transformatiivinen on itseohjautuvuutta tukevia elementtejä. Itseohjautuvuutta tukee rakentavan ja positiivisen palautteen antaminen, sopivan haastavat työtehtävät, kehittymisen tukeminen ja tiedon jakaminen. Lisäksi itseohjautuvuutta tukevassa johtamistyyleissä korostuu esihenkilön hyvä itsetuntemus, arvojen esille nostaminen, työntekijöiden tarpeisiin sekä viesteihin reagoiminen siten, ettei työntekijä jää yksin esihenkilön neuvoa ja tukea vaativissa tilanteissa.

Esihenkilötyö on vuorovaikutusta

Itseohjautuvuutta tukevan johtamistyylin myönteiset vaikutukset työmotivaatioon tulevat esiin myös opinnäytetyön tuloksissa. Huomionarvoista on, ettei mikään tietynlainen johtamistyyli ole ylitse muiden työmotivaation edistämisessä. Enemmänkin esihenkilöltä odotetaan tietynlaisia ominaisuuksia ja vuorovaikutustaitoja. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että työmotivaatioon vaikuttaa erityisesti neljä osa-aluetta, joita ovat vuorovaikutus, työaika, työn rajaaminen ja työssä kehittyminen. Vuorovaikutuksen osalta odotetaan sitä, että esihenkilö vastaa viesteihin ja viestii kaikille samanaikaisesti. Lisäksi esihenkilöltä odotetaan kahdenkeskisiä keskusteluja, positiivista palautetta sekä tuen antamista kuormittaviin tilanteisiin ja hoidon linjaukseen. Esihenkilön toivotaan ymmärtävän työntekijöiden työn sisältöä, olevan helposti lähestyttävä, avoin, sallivan virheet, hyväksyvän erilaisuuden ja heikkoudet sekä ottavan työntekijät mukaan päätöksentekoon.

Tulosten mukaan esihenkilön toivotaan antavan vapauden suunnitella työajan käyttöä yksilöllisesti ja tiimin kesken. Lisäksi kuormittuneessa työtilanteessa ja kiireessä toivotaan apua työmäärän rajaamiseen, työnkuvan selkiyttämiseen, työn tauottamiseen sekä työtehtävien priorisointiin. Työssä kehittymisen mahdollisuudet olivat tulosten mukaan myös keskeinen työmotivaatiota edistävä tekijä. Esihenkilön toivotaan mahdollistavan työntekijöiden vaikuttamismahdolisuudet omaan työnkuvaan, etenemismahdollisuudet ja yksilölliset urapolut.  

Esihenkilön tapa kohdata työntekijät ja minkälaisen roolin hän ottaa työyhteisössä ovat keskeisiä työmotivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Tulosten mukaan esihenkilön odotetaan toimivan tasa-arvoisesti ja omalta osaltaan edistävän turvallisen, positiivisen, myötätuntoisen ja hyväksyvän työilmapiirin luomisessa. Esihenkilöllä ei välttämättä ole suoraa vaikutusmahdollisuutta kansalliseen päätöksentekoon liittyen sosiaali- ja terveysalan alan järjestämiseen, eikä rahoitukseen. Lohdullista on kuitenkin se, että opinnäyteyön tulosten mukaan monet työmotivaatiota edistävät tekijät ovat esihenkilön vaikutuspiirissä. Esihenkilöllä on suuri rooli hyvän työilmapiirin luomisessa ja ylläpitämisessä. Välittäminen, läsnäolo, keskustelu, tukeminen, osallistaminen, luottamus ja luotettavuus ja työntekijöiden arvostus ovat mitä parhainta työmotivaation polttoainetta.

Palkan merkitys

On selvää, että työmotivaatioon vaikuttavat monet muutkin tekijät esihenkilön lisäksi. Palkka on niistä yksi tekijä. Huomionarvoista on, että itseohjautuvuusteoriassa suoritukseen perustuva palkitseminen saatetaan kokea ulkoisena kontrollina, joka voi johtaa sisäisen motivaation heikkenemiseen. Palkitseminen tulisi kytkeä palautteen antamiseen ja perustua työyhteisössä oikeudenmukaisuuteen, jotta se edistäisi kokemusta vapaaehtoisuudesta. Työmotivaation näkökulmasta voidaan ajatella, että ihmisen tulee saada riittävästi palkkaa, jotta hän tulee sillä toimeen ja saa fyysiset perustarpeet tyydytettyä. Toisaalta riittävä palkka on osoitus myös yhteiskunnallisesta työn arvostuksesta ja palkan tulee vastata työn kuormittavuutta, mikä on sote-alalla ollut erittäin korkea erityisesti viimeisen kolmen vuoden aikana. Työmotivaatiota edistävät vaikuttamismahdollisuudet oman työn sisältöön ja työaikaan sekä kehittymismahdollisuudet eivät voi kompensoida täysin riittämättömän palkan aiheuttamaa tyytymättömyyttä.

Tutustu opinnäytetyöhön Esihenkilön johtamistyylin vaikutus työmotivaatioon Theseus-palvelussa.

Lisätietoja:

Jarna Bäckman
Voimavaraistavien työtapojen johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla, YAMK
puh. +358 45 132 1733
vienavienanen@gmail.com