YAMK-opinnäyte: Mindfulness on vaikuttava työmuoto vankilassa

Mindfulness eli tietoisuustaidot osana päihdekuntoutusta on uusi ja vaikuttava työmuoto osa vankilan ohjelmatyötä. Osana Sosiaalisen kuntoutuksen ja terveyden edistämisen kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmaa tehtiin opinnäytetyö, jossa järjestettiin ensimmäistä kertaa kaksi mindfulness kurssia. Kursseille osallistui yhteensä 16 vankia. Kurssilla käytiin läpi erilaisia teemoja, kuten tunteet, tunnesäätely, stressi ja stressireaktio, masennus, ahdistus, myötätunto ja ajatukset. Lisäksi tehtiin paljon mindfulness-harjoituksia ja vankeja kannustettiin tekemään niitä myös vapaa-ajalla.

Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, mitä päihteettömien osastojen vangit kertovat mindfulness-kurssin aiheuttamista kokemuksista, ajatuksista ja tunteista. Vankien kuvailemia kokemuksia tarkasteltiin ennen kaikkea päihderiippuvuuden, tunteiden sekä mahdollisten mielenterveyshäiriöiden näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää suljetun vankilan päihdeosastojen ohjelmatyötä, tutkia mitä vangit kertovat mindfulness kurssiin liittyvistä kokemuksista ja selvittää miten mindfulness tukee päihteetöntä elämää.

Tietoisuustaidot eli mindfulness on nykyhetkeen keskittymistä, havainnoimista ja läsnäoloa ilman tuomitsemista. Tutkimuksissa tietoisuustaitojen on osoitettu lievittävän aikuisten kroonista kipua, ahdistus- ja masennusoireita sekä stressiä. Osa vaikutuksista ovat havaittavissa jo muutaman viikon harjoittelun jälkeen. Mindfulness-harjoittelulla on pitkät perinteet vankiloissa etenkin ulkomailla ja oletus oli, että se voisi sopia myös suomalaiseen vankilaympäristöön. Vankien terveydentila on huomattavasti muuta väestöä heikompi. Päihdeongelmat, mielenterveyden häiriöt, kuten ahdistus ja masennus sekä tapaturmien jälkiseuraukset ja maksatulehdukset ovat vangeilla hyvin yleisiä.

Kyseinen opinnäytetyö oli laadullinen työ, jossa oli arviointitutkimuksen piirteitä. Arvioinnissa kohdetta tarkasteltiin suhteessa arviointikriteereihin. Tutkimuskysymykset toimivat arviointikriteereinä, joiden avulla vankien esiin tuomia kokemuksia voitiin analysoida. Opinnäytetyössä keskityttiin oletettujen vaikutusten arviointiin. Arvioinnissa oli huomioitava, että vaikutuksia voi syntyä myös väliin tulevista, toiminnan ulkopuolisista tekijöistä. Aineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä yhdeksää vankia teemahaastatteluilla, osallistuvalla havainnoinnilla sekä lomaketutkimuksella. Yhdistämällä monia eri menetelmiä eli triangulaatiolla saatiin monia eri näkökulmia aiheeseen. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Johtopäätösten mukaan tietoisuustaidot vaikuttaisivat sopivan osaksi vankilan päihdekuntoutusta ja kursseja tullaan jatkossakin järjestämään vankilassa. Vangit suhtautuivat kursseihin kaiken kaikkiaan hyvin. Monet vangit huomasivat olevan stressaantuneita ja kieltävänsä sen. Stressi on merkittävä tekijä retkahduksessa, jonka vuoksi vangit tarvitsevat tukea stressin tunnistamisessa ja stressinhallinnassa. Monet kokivat psyykkisen terveydentilan kohenevan, mutta harjoitukset aiheuttivat myös vaikeita ja ahdistavia kokemuksia ja tunteita. Kurssit vaikuttivat osalla myönteisesti tunnetaitoihin ja osa koki olevansa vähemmän reaktiivisia asioihin. Monet huomasivat, että heillä on paljon asioita, joita pitäisi käsitellä.

Linkki opinnäytetyöhön Theseus-palvelussa.

Lisätietoja:

Marianne Hulbekkmo, opinnäytetyön tekijä
Sosiaalisen kuntoutuksen ja terveyden edistämisen kehittäminen ja johtaminen, YAMK