YAMK-opinnäyte: Kriisialueilla sairaanhoitajan osaaminen nousee etusijalle

Maailmassa joudutaan kohtaamaan nykyään paljon erilaisia kriisejä: luonnonkatastrofeja, ihmisen aiheuttamia katastrofeja ja epidemioita, jotka vaikuttavat päivittäiseen elämään. Yksi haavoittuvimmista ihmisryhmistä ovat lapset ja he usein muodostavat suurimman osan uhreista. Humanitääriset avustusjärjestöt ja kansalaisjärjestöt ovat mukana tarjoamassa humanitääristä apua kriisialueilla ja tämän vuoksi avustustyössä toimivat sairaanhoitajat, jotka työskentelevät näissä järjestöissä, kohtaavat työssään ympäri maailmaa paljon lapsia.

Laurea-ammattikorkeakoulun Global Development and Management in Health Care -YAMK-koulutuksen opiskelija, sairaanhoitaja Greta Hagfors tutki opinnäytetyössään avustustyöntekijöinä toimivien sairaanhoitajien kokemuksia lasten kohtaamisesta kriisialueilla. Tutkija selvitti, mitä keskeiset ydinkompetenssit ovat tällä alalla. Kompetensseilla viitattiin tässä tutkimuksessa sellaisiin tietoihin ja taitoihin, jotka voidaan tulkita osaamisvaatimuksiksi avustustyöntekijöille.

Haastattelemalla avustustyöntekijöinä työskennelleitä sairaanhoitajia tietoa kerääntyi runsaasti sekä sairaanhoitajien kokemuksista kriisityöstä että kompetensseista lasten kohtaamiseen kriisialueilla. Tämän tutkimuksen tuloksia voi alustavasti hyödyntää esimerkiksi avustustyöhön lähtevien koulutuksessa.

Kliiniset taidot ja psykososiaalinen osaaminen keskeistä

Tämän tutkimukset tulokset on jaettu kolmeen teemaan: ydinkompetenssit lasten kohtaamiseen kriisialueilla, sairaanhoitajien kohtaamat haasteet kriisialueilla ja lapset kriisialueilla. Keskeisiä ydinkompetensseja lasten kohtaamiseen kriisialueilla olivat mm. käytännön osaaminen sairaanhoitotyössä, henkilökohtaiset ja ammatilliset selviytymiskeinot ja psykososiaalinen osaaminen.

Sairaanhoitajan ydinosaamiseen kuuluvat kliiniset taidot, esimerkiksi potilaan elintoimintojen monitorointi ja lääkehoidollinen osaaminen, korostuivat avustustyössä. Haasteita, joita sairaanhoitajat kohtasivat työssään, olivat mm. vuorovaikutukseen ja luottamukseen liittyvät haasteet ja infrastruktuuriin liittyvät haasteet. Vuorovaikutus oli avustustyössä usein haastavaa, koska yhteistä kieltä hoidettavien kanssa ei välttämättä ollut. Lisäksi avustuskohteessa saattoi olla pulaa tarvikkeista, puhtaasta vedestä ja jopa sähköstä ja tämä koettiin myös haasteena. Lapset kriisialueilla olivat usein ylikuormittuneita, yksin ilman huoltajaa ja fyysisesti ja psyykkisesti huonokuntoisia.

Tutkimukseen haastatellut sairaanhoitajat olivat huolissaan lasten hyvinvoinnista ja he huomasivat, että monet lapsista olivat heitteillä ilman aikuisen tarjoamaa tukea ja turvaa.

Tulokset hyödyntämään avustustyöhön lähtevien koulutusta

Tämän tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi avustustyöhön lähtevien sairaanhoitajien ja muiden ammattilaisten koulutuksessa. Tämän tutkimuksen tulokset ovat vertailukelpoisia muiden saman sisältöisten tutkimusten kanssa, eli samansuuntaisia löydöksiä oli raportoitu aiemmissa tutkimuksissa.

Haastatellut sairaanhoitajat tunnistivat lisäkoulutustarpeen lasten kohtaamiseen kriisialueilla, etenkin lastentaudeissa ja lasten psykiatriassa.  Lisää tutkimusta suositellaan ydinkompetensseista lasten kohtaamiseen kriisialueilla, jotta saadaan kattava tietopaketti avustustyöhön lähteville sairaanhoitajille. Lasten tarpeet ja näkökulma tulisi sisällyttää myös kriisivalmiussuunnitelmiin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. 

Tässä tutkimuksessa käytettiin laadullista lähestymistapaa ja aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu avoimine kysymyksineen. Haastatteluja tehtiin yhteensä viisi kappaletta ja ne ajoittuivat vuosille 2018 ja 2019.

Tutustu opinnäytetyöhön Theseus-palvelussa.

Lisätietoja:

Greta Hagfors
Global Development and Management in Health Care
Laurea-ammattikorkeakoulu
greta.hagfors@student.laurea.fi