Siirry sisältöön

YAMK-opinnäytetyö: Miten vahvistaa organisaation innovaatio- ja kehittämiskyvykkyyttä?

Organisaatiot tarvitsevat uusia valmiuksia selviytyäkseen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Niiden on kyettävä sopeutumaan uusiin tilanteisiin sekä pystyttävä kehittämään ja innovoimaan palveluja, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin. YAMK-opiskelija Marika Järvisen opinnäytetyössä tutkittiin, millaista tukea organisaation henkilöstö (työntekijät, esimiehet ja johtajat) tarvitsee innovointi- ja kehitystoiminnan edistämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää alustava sisäinen palvelukonsepti innovaatio- ja kehittämistoiminnan tehostamiseksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

 

Opinnäytetyö osoitti, että innovaatio- ja kehittämiskyvykkyyden edistämiseksi henkilöstö tarvitsee työkaluja toimintaympäristön systemaattiseen seurantaan, rakenteita kehittämiseen, kyvykkyyttä yhteiskehittämiseen ja kehittämisestä viestimiseen. Avoin, luotettava ja henkilöstön aloitekykyisyyttä tukeva organisaatiokulttuuri tuottaa sekä asiakkaiden että työntekijöiden kannalta parempia palveluratkaisuja. Jokaisen työntekijän rooleihin kuuluu myös kehittäjän rooli, jonka tärkeimpiä tehtäviä ovat kehittämisaiheiden tunnistaminen ja kehittämisen konkretisointi. Esimiehen keskeinen rooli on kehittämisen mahdollistaminen. Johtajan tärkein tehtävä on huolehtia kehittämisen isosta kuvasta.

Opinnäytetyössä kehitetty palvelun innovoinnin ja kehittämisen tuen konsepti muodostuu osatekijöistä, joista keskeinen on palvelun kehittämisen prosessi. Kehittämisen prosessin alkupäässä on toimintaympäristön seuranta, joka rakentuu henkilökunnan osallistamismekanismista, asiakaspalautejärjestelmästä sekä tulevaisuuden tarpeiden ja mahdollisuuksien kartoittamisesta. Kehittämisen ytimen muodostavat konseptointikyvykkyys ja yhteistoiminnallisuus. Kehittämisen prosessin lisäksi konseptointia tukevat kehittämisen työkaluportfolio sekä yhteinen kehittämisen tapa ja kieli. Yhteistoiminnallisuuden lähteenä ovat selkeä yhteinen päämäärä, kehittämiskyky ja inspiraatio. Kehittämisen implementointi vaatii selkeää viestintää uudesta tai parannetusta palvelusta. Kehittämisen opit otetaan talteen mittaamalla kehittämisen tuloksia ja jakamalla uusia toimintamalleja organisaatiossa. Konseptin kolme suunnitteluohjainta muistuttaa konseptin asiakasta soveltamaan ihminen ensin -ajattelua, etsiä kokonaisvaltaisia ratkaisuja palvelutarpeeseen ja siirtää tietoa kehittämisestä avoimesti eteenpäin.

Opinnäytetyössä kehitetty konsepti luo ainutlaatuisen näkymän palvelun kehittämistä tukeviin osatekijöihin, jotka auttavat organisaatiota systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti edistämään kehittämistoimintaa organisaatiossa. Kun tahtotilana on tarjota parempia palveluja ja kokemuksia, konsepti auttaa luomaan organisaation sisälle siihen tarvittavaa kyvykkyyttä. Erilaiset organisaatiot voivat hyödyntää konseptia sisäisen kehittämistoiminnan käynnistämisessä ja systematisoinnissa.

Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin palvelukeskeistä logiikkaa, dynaamisia kyvykkyyksiä, jobs-to-be-done -lähestymistapaa sekä palvelumuotoilua palveluinnovaatio- ja kehittämiskyvykkyyden näkökulmasta. Palvelukonsepti luotiin yhteiskehittämällä henkilöstön sekä innovaatio- ja kehitysasiantuntijoiden kanssa. Empiirisessä osassa sovellettiin palvelumuotoiluprosessia ja metodeina käytettiin ryhmäkeskusteluja ja yhteiskehittämisen työpajoja.

 

Lisätietoja:

Marika Järvinen
Degree Programme in Service Innovation and Design
+358505969188
marika.jarvinen@pirkanmaa.fi
Thesis: “Co-creating an in-house service concept for boosting innovation and development”