Siirry sisältöön

YAMK-opinnäytetyö: Kohti tehokkaampaa viestintää avustusasioista

YAMK-opiskelija Anne-Mari Varmon opinnäytetyön tavoitteena oli löytää keinoja tehostaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn viestintää avustusasioista tuuppauksen kontekstin kartoittamisen avulla. Kartoittaminen tehtiin kyselylomakkeella ja vastausten pohjalta kehitettiin konkreettisia viestinnällisiä tuuppausesimerkkejä, jotka hyödyntävät käyttäytymistaloustieteen näkökulmia. Kysely toteutettiin kesä-elokuussa 2018, jonka jälkeen kehittämisehdotus työstettiin.

Uutinen 3.12.2018

Julkisella sektorilla on tärkeä rooli yhteiskunnan rakentamisessa toimivaksi ja inhimilliseksi. Lisäksi strategian avulla pyritään vastaamaan yhteiskunnalliseen toimeksiantoon. Tärkeää onkin, että strategiasta ja siihen valituista painopisteistä viestitään aktiivisesti. Käyttäytymistaloustiede kyseenalaistaa perinteisen taloustieteen näkemyksen ihmisestä rationaalisena ja hyötyään maksimoivana toimijana.

Käyttäytymistaloustieteessä tutkitaan mm. psykologisten, sosiaalisten ja tunneperäisten tekijöiden vaikutusta päätöksentekoon. Sen mukaan päätöksenteossa ihminen tukeutuu heuristiikkoihin, jotka johtavat usein ennustettaviin vinoumiin. Opinnäytetyön kehittämisehdotuksen valmistelussa hyödynnettiin mm. ankkurointia ja kehystysvaikutusta.  

  
Miten tavoittaa potentiaaliset avustuksenhakijat?

Tutkimuksen strateginen painopiste oli pienavustusten hakeminen. Kontekstin kartoittaminen toteutettiin lähettämällä kysely niille järjestöille, joille myönnettiin pienavustusta kesällä 2018. Vastaajista 55 % oli uusia avustustenhakijoita. Vastaajat kokivat pienavustukset positiivisena kokeiluna. Niiden avulla voi testata uusia mahdollisuuksia ja järjestää pientä toimintaa yhdistyksissä pienellä määrällä hallinnollista työtä. Suurin osa vastaajista sai tiedon pienavustuksista toisessa järjestössä työskentelevältä kollegalta. Verkkosivujen ja uutiskirjeen kautta tieto saavutti liki puolet vastaajista. Vastaajien mielestä STEA tavoittaa parhaiten potentiaalisia avustuksenhakijoita niitä kanavia käyttäen, jotka ovat jo käytössä. Viestien sisältöön tulisi kuitenkin panostaa, jotta kohderyhmä tavoitettaisiin paremmin. 
 
Päätöksentekokontekstin muodostavat päätöksentekijät ja valinta-arkkitehdit. Opinnäytetyössä päätöksentekijät ovat järjestöt ja valinta-arkkitehti on STEA. Valinta-arkkitehtuuri on konteksti, jossa päätös tehdään ja tuuppaus on harkittu muutos siinä. STEAn viestintää kehittämällä pyritään vaikuttamaan siihen kontekstiin, jossa päätös hakea avustusta strategiassa esitettyyn painopisteeseen tehdään. Tuuppauksen kontekstin kartoittamisen avulla pyrittiin tunnistamaan ne tekijät, jotka estävät toimimasta suotuisalla tavalla. Pyrittiin selvittämään, miksi tieto avustuksista ei saavuta kohderyhmää. Tuuppauksen tavoitteena on harkittu lopputulema ilman, että päätöksentekijän vaihtoehtoja rajoitetaan ja tässä tapauksessa harkittu lopputulema on saada järjestö(-t) hakemaan enemmän avustuksia. Kehittämisehdotuksessa esitettyjä tuuppauskeinoja hyödyntämällä STEA voi pyrkiä viestinnällisin keinoin vahvistamaan avustusstrategian ja sen toimeenpanosuunnitelmassa valittujen strategisten painopisteiden vaikuttavuutta.
 
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Kehittämisehdotuksessa esitetään viestinnällisesti toteutettavan tuuppauksen keinoiksi, että esimerkiksi verkkosivuilla päätöksenteon ilmiöitä hyödyntäen luotu tiedote on jatkuvana nostona viestittävän asian ajankohtaisuuden ajan. Ytimekkäitä tietoiskuja ja tuttuja sloganeita käytetään eri viestintäkanavissa. Some-kanavien viestinnässä hyödynnetään sekä sosiaalisia että informatiivisia viestejä ja STEAn esittämät materiaalit hyödyntävät tuttua värimaailmaa ja tuttuja sloganeita. Opinnäytetyön tekijä työskentelee STEAssa toimistoesimiehenä (virkavapaalla). 

 
Lisätietoja:

Anne-Mari Varmo 
Laurea-ammattikorkeakoulu
YAMK, Päätöksenteon ilmiöt johtamisessa, kehittämisessä ja asiakastyössä
anne-mari.varmo@outlook.com
+358 45 237 2412 
www.stea.fi