YAMK-opinnäyte: Tavoitteellisella suunnitelmalla perehdytysprosessin osapuolten näkökulmat näkyviin

Laurean Johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa tutkinnon YAMK-opiskelija Riikka Hytösen opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää uudenlainen, tämän päivän perehdytyksen vaatimuksia vastaava perehdytyssuunnitelma Helsingin kotisairaalaan. Kehittämistyön pohjaksi tutkittiin perehdytystä esihenkilöiden, perehdyttäjien ja perehdytyksen saaneiden näkökulmista. Tulosten perusteella kehitettiin tavoitteellinen ja vaiheittain etenevä perehdytyssuunnitelma, jossa huomioitiin kaikki perehdytykseen kuuluvat osapuolet.

Muuttuvassa työelämässä perehdytys vaatii jatkuvaa kehittämistä. Aikaisempien tutkimusten mukaan perehdydystä kehittämällä voidaan vastata perehdytyksen tarpeisiin. Laadukkaaseen perehdytysprosessiin kuuluu tavoitteiden asettaminen ja suunnitelmallisuus. Sen puuttuessa työntekijöiden luottamus ja ammattitaito voivat heikentyä, sekä poissaolot lisääntyä. Oleellista on, että vastuut ja sisältö on määritelty tarkkaan.

Perehdytyssuunnitelma hyvän perehdytyksen takana

Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan hyvä perehdytys on tarkkaan suunniteltua ja yksilölliset tarpeet huomioivaa työhön opastamista, joka vaatii perehdyttäjältä ammattitaitoa, vuorovaikutustaitoja ja motivaatiota. Tärkeää on kiinnittää huomioita perehdytyksen jatkuvuuteen varsinaisen perehdytysjakson jälkeen. 

Perehdytyssuunnitelmalta toivottiin tavoitteellisuutta. Tuloksista nousi esiin, että perehdytyssuunnitelman tulisi olla tarkoin jäsennelty ja vaiheittain etenevä. Vastuut ja tieto tulisi jakaa pienempiin osiin. Lisäksi perehdytyssuunnitelman tulisi sisältää tarkastuslistat läpikäytäviä asioita varten. 

Tutkimuksesta saatuja tuloksia käytettiin apuna uuden perehdytyssuunnitelman kehittämisessä. Uudesta perehdytyssuunnitelmasta tehtiin tavoitteellinen ja prosessinomaisesti etenevä. Perehdytys jaettiin viiteen eri vaiheeseen. Jokaisessa vaiheessa perehdytyksen tavoitteet ja vastuut jaettiin esihenkilön, perehdyttäjän ja perehtyjän kesken. 

Perehdytykseen liittyvää tietomäärää pilkottava

Tutkimuksessa nousi esiin, että perehdytykseen liittyvä valtava tietomäärä voi uuvuttaa sekä perehtyjän että perehdyttäjän, joten olisi tärkeää, että tietoa tarjottaisiin pienempiin osiin jäsenneltynä. Perehdytyksen tavoitteiden tulisi olla kaikkien osapuolten tiedossa, jotta tiedettäisiin mitä perehdytyksellä tavoitellaan. 

Opinnäytetyössä työstetyllä perehdytyssuunnitelmalla pyrittiin siihen, että kaikki perehdytyksen osapuolet saisivat nopeasti kuvan perehdytyksen tavoitteista, vastuista ja sisällöstä. Tarkempi sisältö avautuu vaihe kerrallaan tarkastuslistojen takaa. Perehdytyssuunnitelmana käytetään usein pelkkää tarkastuslistaa, mutta tuloksista on tulkittavissa, että tarkastuslistan tulisi olla enemminkin perehdytyssuunnitelman apuväline, ei itse perehdytyssuunnitelma.

Työyhteisö mukana kehittämässä

Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksen menetelmiä soveltaen. Tutkimuksellisen osuuden tiedonkeruu toteutettiin kolmena fokusryhmähaastatteluna, joissa haastateltiin Helsingin kotisairaalan lähiesihenkilöitä, perehdyttäjinä toimineita sairaanhoitajia ja perehdytyksen vuoden sisällä saaneita sairaanhoitajia. Tärkeää oli saada henkilökunnan ääni kuuluviin. Opinnäytetyön kehittämistuotoksena työstettiin työpajassa perehdytyssuunnitelma yhdessä kotisairaalan lähiesihenkilöiden kanssa. 

Lue Theseus-palvelussa opinnäytetyö Suunnitelmallisuus hyvän perehdytyksen perustana - tavoitteellinen perehdytyssuunnitelma Helsingin kotisairaalaan. 

Lisätietoja

Riikka Hytönen

Johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa, sairaanhoitaja YAMK

Puh. +358407184346

Sähköposti: riikka.viita@gmail.com