YAMK-opinnäytetyö: Riskiin ja aikaan suhtautuminen eivät vaikuta liikkumiskäyttäytymiseen merkitsevästi

Riskiin ja aikaan suhtautuminen eivät vaikuta liikkumiskäyttäytymiseen merkitsevästi
Yksilöiden suhtautuminen riskiin tai aikaan eivät määrittele heidän onnistumistaan viikoittaisissa liikuntasuosituksissa tai liikkumiskäyttäytymisen säännöllisyydessä. Sen sijaan liikkumisesta tulisi tehdä tapa, jota ei ole valmis rikkomaan. Myös ikääntyminen lisää säännöllistä liikkumista positiivisesti.

Käyttäytymistaloustieteellisessä tutkimuksessa on jo pidempään ollut viitteitä siitä, että yksilöiden erilaiset painotukset riskiin ja aikaan vaikuttaisivat positiivisesti heidän liikkumiskäyttäytymiseensä: riskihakuisemmat ja tulevaisuutta painottavat yksilöt ovat väitetysti todennäköisempiä liikkumaan enemmän ja säännöllisemmin. Uusi Laura Vainion tutkimus aiheesta ei onnistunut todistamaan yhteyttä kummankaan painotuksen ja liikunnan välillä. Sen sijaan yksittäisiä merkitseviä yhteyksiä huomattiin liikkumiskäyttäytymiseen liittyen.

Ensinnäkin tutkimuksen koehenkilöt, jotka olivat muodostaneet liikkumisesta automaattisen tavan, liikkuivat säännöllisemmin. Liikunnan tavanmukaisuuteen on aiemmissa tutkimuksissa onnistuttu kannustamaan esimerkiksi rahallisilla kannustimilla ennen varsinaista tavaksi juurtumista, joka voi kestää vähimmilläänkin useita kuukausia. Toiseksi ne koehenkilöt, jotka halusivat säilyttää liikunnallisen elämäntyylinsä, liikkuivat säännöllisemmin. Tämä ”säilyttämisen ilmiö” tunnetaan paremmin vallitsevan olotilan harhana ihmisten käyttäytymistä tutkivissa tieteissä. Ilmiötä tulisi tutkia vielä enemmän liikkumisen kontekstissa, mutta tämän tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että liikunnallisuudesta tulisi tehdä säilyttämisen arvoinen asia. Kolmanneksi vanhemmat koehenkilöt olivat todennäköisempiä liikkumaan säännöllisemmin. Tätä voi selittää esimerkiksi iän myötä vahvistuva halu elämän säännöllisyyteen, liikkumisen hyötyihin liittyvä pitkänäköisyys tai perheen perustaminen ja sitä kautta muodostuvat rutiinit. Kaikki kolme yhteyttä tulisi huomioida silloin, kun halutaan kannustaa pitkäkestoiseen liikkumiseen elämäntapana. Tutkija suosittaakin liikunnallisen elämäntavan tärkeyden ja keinojen esiintuomista erityisesti nuorille ja niille, joilta puuttuu säännöllinen liikkumisrutiini.

Kuten tässäkin tutkimuksessa, riski- ja aikapainotuksia tutkitaan usein rahallisilla kokeilla. Riskitutkimuksissa koehenkilö valitsee arpajaiset, joihin haluaa osallistua riskin perusteella. Aikapainotteisissa tutkimuksissa koehenkilö valitsee vastaanottavansa rahasumman joko nyt ilman korkoa tai tulevaisuudessa koron kanssa. Tapaustutkimus toteutettiin kehittämistyönä tamperelaiseen pk-yritykseen vuosien 2018-19 aikana. Tutkittavia koehenkilöitä oli yhteensä 144 ja heidän liikkumistaan todennettiin poikkileikkaavana kyselytutkimuksena. Tutkimuksesta saatua aineistoa analysoitiin erilaisin regressiomenetelmin eli syy-seuraussuhteita havainnoiden. Tutkija ehdottaa jatkotoimenpiteenä kyselyn toistamista sekä kokeellisen kenttäkoeasetelman luomista jo saatujen tulosten vahvistamiseksi. Tutkimus oli YAMK-opinnäytetyö Laurea-ammattikorkeakoulussa.

Economic preferences explaining physical activity stages of change -opinnäytetyö on luettavissa Theseus-palvelussa.

Lisätietoja:

Laura Vainio
Opinnäytetyön tekijä
Päätöksenteon ilmiöt johtamisessa, kehittämisessä ja asiakastyössä
Tradenomi (Ylempi AMK)
vainionlaura(at)gmail.com