”Eivät tiedä mitä meidän työ on.” — Autoetnografinen opinnäytetyö opiskeluhuollosta Espoon lukioissa
Kaius Karlssonin sosionomi YAMK-opinnäytetyö.
Oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa yhteisöllinen työ määritellään ensijaiseksi työmuodoksi, toteutumismääräaikoihin sidotun yksilöllisen opiskeluhuoltotyön edelle. Kaius Karlssonin tekemä, Espoon lukioihin jalkautuva sosionomi YAMK -opinnäytetyö tavoittaa kehittämisen, kokeilujen sekä havainnoinnin ja keskustelujen kautta opiskeluhuollon jännitteisen pulman. Miten tuottaa yksilötyön tarvetta vähentävää yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, kun yksilötyön tarpeeseen vastaaminen vie valtaosan opiskeluhuollon resursseista?
Päiväkirja- ja portfoliomuotoisia toteutusmalleja yhdistävän opinnäytetyön raportti etenee kertomuksena korona-ajan resurssityön käynnistymisestä Espoon lukioiden opiskeluhuollossa. Raportti kuljettaa lukijan läpi moniammatillisten toimintaympäristöjen, kohti opiskelijoiden osallisuuden lisäämistä heille lakisääteisten palvelujen kehittämisessä.
Espoon opiskeluhuoltopalvelujen päällikkö Terhi Pippuri kiinnitti Karlssonin raportissa huomiota muun muassa opiskeluhuoltolaista tulkittavaan opiskeluhuollon työmuotojen välisen jännitteen käsittelemiseen.
-Raportin toimintaympäristöittäin etenevä havainnointi sekä työnäytteiden ja kokeilujen kuvaaminen tekevät siitä työyhteisöjä hyödyttävän kokonaisuuden. Lisäksi sillä on arvoa poikkeuksellista korona-aikaa dokumentoivana muistona, Pippuri sanoo.
Karlssonin lähiesihenkilönä toiminut aluekuraattori Riikka Tainio havahtui raporttia lukiessaan uusiin mahdollisuuksiin kutsua lukiolaisia mukaan heitä koskevien palvelujen suunnitteluun.
-Raportti on informatiivinen, Tainio sanoo. Tainio jatkaa, Se jäsentää ja kiteyttää opiskeluhuollon työtä. Lukiolaisten osallisuuden lisäämisen lisäksi raportti sai minut pohtimaan kuraattorien painoarvoa tiedon tuottajina ja vaikuttajina opiskeluhuollon palvelun kannalta.
Karlssonin kollega ja pitkäaikainen toisen asteen kuraattoritiimin jäsen Otso Vapaavuori oli vaikuttunut ammattikorkeakoulun opinnäytetyön korostuneen kehittävästä ja konkretiaa tavoittelevasta otteesta. ”Raportti tekee näkyväksi kuraattorityön ajoittaista jäsentymättömyyttä ja samalla herättää pohtimaan ammattiryhmän rakenteellisen vaikuttamisen mahdollisuuksia.Vapaavuori pani merkille myös raportin tuottaman lukukokemuksen.
-Kertojan ääni kuuluu lukiessa.
Karlssonin mukaan opinnäytetyön muodon rakentuminen oli prosessi itsessään. ”Kokemuksellisen tiedon tuottaminen työelämän kehittämiseen tällaisella raportilla on ammattikorkeakoulujen joustavien opinnäytetyömuotojen mahdollistama ratkaisu”, Karlsson kiittelee. ”Omaa kasvua ja reflektointia käsittelevien päiväkirjaotteiden myötä tästä taisi tulla myös aika henkilökohtainen opinnäytetyö.”
Sosionomi YAMK -opiskelijana lukioiden resurssikuraattorin työtä tehnyt Karlsson jäi pohtimaan Espoon opiskeluhuoltopalvelujen yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa.
-Espoossa toimivalla Laurealla on ammattikorkeakoululain mukainen alueellisen kehittämisen tehtävä. Laurean harjoittelijoita työskentelee jo useilla Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen aloilla, miksei siis pian opiskeluhuollossakin? Karlsson sanoo.
Hänen mukaansa opiskelijat voisivat toimia voimavarana opiskeluhuollon kehittämisessä ja lukiolaisten osallistamisen tukemisessa.
-Ja samalla kaupunki saisi uuden rekrytointikanavan auki.
Opinnäytetyön löydät täältä: Eivät tiedä mitä meidän työ on: autoetnografinen opinnäytetyö opiskeluhuollosta Espoon lukioissa - Theseus
Opinnäytetyön tekijän nimi: Kaius Karlsson | kaius.karlsson@icloud.com
Opinnäytetyön nimi: ”Eivät tiedä mitä meidän työ on.” Autoetnografinen opinnäytetyö opiskeluhuollosta Espoon lukioissa.
Koulutuksen ja korkeakoulun nimi: Voimavaraistavien työtapojen johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla. Sosionomi YAMK. Laurea-ammattikorkeakoulu.