Turvallisuus osana ammattikorkeakoulun yhteiskunnallista vastuuta

Uutinen 6.9.2018

Maslow’n mukaan turvallisuus on yksi ihmisen perustarpeista. Turvallisuus on laaja käsite, jota voidaan määritellä monella eri tavalla ja useasta eri näkökulmasta. Sanakirjamääritelmän mukaan turvallisuus tarkoittaa olosuhdetta, jossa ei esiinny vaaraa. 

Monet globaalit trendit ja suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset heijastuvat turvallisuuteen. Ne vaikuttavat myös ammattikorkeakouluihin. Myönteisten vaikutusten lisäksi on tunnistettu myös monia uhkia ja esimerkiksi polarisoituminen lisää turvallisuusuhkia. Yhteiskunnan arvomaailman sirpaloituminen voi haavoittaa yhteiskuntaa eriyttämällä ihmisryhmiä ja lisätä konflikteja. (Sisäministeriö 2017, 30–32.)

Yhteiskuntavastuun käsite soveltuu hyvin ammattikorkeakouluille niiden yhteiskunnallisten tehtävien vuoksi. Juutisen (2016) mukaan yhteiskuntavastuun käsite pitää sisällään sosiaalisen vastuun, yritysvastuun sekä kestävän kehityksen. Se merkitsee liiketoiminnallista vastuuta siten, että sekä hyödynnetään mahdollisuudet että minimoidaan riskit. 

Turvallisuudesta huolehtiminen on yksi ammattikorkeakoulun tehtävistä. Lainsäädäntö määrittelee turvallisuuden vähimmäistason osoittaen työntekijöille, opiskelijoille ja työnantajalle sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Laki velvoittaa työnantajaa tunnistamaan ja arvioimaan työtehtäviin liittyvät riskit. Samalla laki osoittaa myös työntekijälle velvollisuuksia huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta.

Myös korkeakoulut tarvitsevat turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Turvallisuusjohtamisen tulisi olla osa ammattikorkeakoulun normaalia johtamista. Sillä pyritään tilaan, jossa ihmisiin, ympäristöön, omaisuuteen, tietoon ja maineeseen kohdistuvat riskit ovat hallinnassa ja jossa vahingot on ehkäisty ennalta. Haaste johtamisessa syntyy siitä, että organisaation turvallisuus on dynaaminen tila. 

Turvallisuusjohtamisjärjestelmällä tarkoitetaan jäsennettyä ja dokumentoitua järjestelmää, jonka avulla henkilöstö kykenee tehokkaalla tavalla toteuttamaan organisaation turvallisuus- ja ympäristönsuojeluohjelmaa.

Jokainen organisaatio, myös korkeakoulu, tarvitsee turvallisuusjohtamista. 

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 -periaatepäätöksessä painotus on kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallissa, josta muodostuu kehys yhdessä tekemiselle. Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin mukainen varautuminen tulee olemaan laaja-alaista ja osallistavaa. Tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin varautumista ja niiden ennaltaehkäisyä tuetaan ennakoinnilla, joka on olennainen osa varautumisprosessia. (Turvallisuuskomitea 2017.)

Oppilaitoksilla ja korkeakouluilla on myös osaltaan vastuu tämän strategian toimeenpanosta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, koska painotuksena on nimenomaisesti kaikkien yhteiskuntamme eri toimijoiden yhteistyössä toteutettava, riskilähtöinen varautuminen. 

Jo strategian valmistelussa esille nousi vahvasti henkinen kriisinkestävyys, joka on määritelty seuraavasti: ”Yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan sekä kansakunnan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksilta. Hyvä henkinen kriisinkestävyys edistää kriiseistä toipumista.” 

Myös ammattikorkeakouluille avautuu mahdollisuus olla toteuttamassa Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 mukaisia toimia niin yhdessä tekemisen vahvistamiseksi kuin henkisen kriisinkestävyytensä lujittamiseksi. Myös AMK-laki velvoittaa varautumaan; korkeakoulujen tulee valmiussuunnitelmin ja etukäteisvalmisteluin varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Suunnitelmallisella turvallisuusjohtamisen kehittämistyöllä ammattikorkeakouluille mahdollistuu keinoja vahvistaa omaa henkistä kriisinkestävyyttään. 

Turvallisuuden taso ammattikorkeakouluissa

Tuoreessa väitöstutkimuksessa (Martikainen 2016) todetaan seuraavasti: ”Tutkimustulosten mukaan turvallisuusjohtaminen auditoiduissa ammattikorkeakouluissa oli tilastollisesti merkittävästi kehittyneempää kuin auditoiduissa peruskouluissa. Sekä perus- että ammattikorkeakouluilla on kuitenkin vielä parannettavaa, sillä turvallisuusjohtaminen oli sirpaleista. Voidaan olettaa, että enemmistö suomalaisista ammattikorkeakouluista ja peruskouluista ei todennäköisesti täytä kokonaisvaltaisen, riskiperusteisen turvallisuusjohtamisen perustasoa.” 

Tarve olla turvassa korostuu erityisesti kouluyhteisöissä, joihin viitataan harmittavan usein äärimmäisten väkivallantekojen näyttämöinä. Monessa kouluyhteisössä ollaankin huolissaan näistä äärimmäisistä ja samalla kuitenkin varsin epätodennäköisten tekojen toteutumisista, vaikka arjesta puuttuvat riittävät resurssit turvallisuusjohtamisen sekä riskienhallinnan toteuttamiseksi. 

Tarve olla turvassa on yksi ihmisen perustarpeista. Turvallisuus onkin siksi osa ammattikorkeakoulun yhteiskunnallista vastuuta.

Ammattikorkeakouluissa tarvitaan riittävät, turvallisuudelle erikseen osoitetut henkilöresurssit, kokonaisvaltaisen, riskiperusteisen turvallisuusjohtamisen osaamista sekä koko korkeakouluyhteisön mukaan ottamista turvallisuustyöhön. 

Onkin odotettavissa, että turvallisuusjohtamiseen ja turvallisuuden kehittämiseen sitoutuneet korkeakoulut tulevat näyttäytymään tuleville hakijoille turvallisimpina ja samalla myös viihtyisimpinä korkeakouluyhteisöinä. Uskottavasti turvallinen oppimisympäristö voi tulevaisuudessa myös Suomessa olla yksi valintakriteeri, kun opiskelija valitsee opiskelupaikkaa.  

Varmaa on, että jokainen meistä haluaisi opiskella ja työskennellä nyt ja tulevaisuudessa sellaisessa korkeakouluympäristössä ja -yhteisössä, jossa systemaattisesti toteutettu turvallisuusjohtaminen vakuuttaisi ensi hetkestä. Suomalaisella korkeakoululla olisi kaikki mahdollisuudet olla tätä – jos ei vielä tänään, niin toivottavasti jo huomenna. 

Lähteet:

Juutinen, S. 2016. Strategisen yritysvastuun käsikirja. Helsinki: Talentum Pro.

Martikainen, S. 2016. Development and Effect Analysis of the Asteri Consultative Auditing Process – Safety and Security Management in Educational Institutions. Acta Universitatis Lappeenrantaensis.  Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Sisäministeriö. 2017. Hyvä elämä – turvallinen arki. Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden strategiasta 5.10.2017. Sisäministeriön julkaisu 15/2017. Viitattu 25.7.2018. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80782/sisaisen-turvallisuuden-strategia-verkko.pdf

Turvallisuuskomitea. 2017. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 hyväksyttiin hallituksen strategiaistunnossa. Viitattu 20.7.2018.  https://www.turvallisuuskomitea.fi/index.php/fi/ajankohtaista/152-yhteiskunnan-turvallisuusstrategia-2017-hyvaeksyttiin-hallituksen-strategiaistunnossa

Työturvallisuuslaki (738/2002). Viitattu 25.7.2018. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738 

Lisätietoja: