Siirry sisältöön

Turhautumisesta koronarajoituksiin syntyi Kulttuurikirjon sadonkorjuu: ”Tätä julkaisua ympäröi erityinen yhteishenki”

Laurean tuoreessa julkaisussa kirjoittajat kuudesta eri maasta jakavat omakohtaisia kokemuksiaan ja tuntemuksiaan kulttuurien välisistä kohtaamisista.

Kirjoittajat Suomesta, Tadžikistanista, Japanista, Brasiliasta, Romaniasta ja Ranskasta jakavat kokemuksiaan kulttuurien välisistä kohtaamisista Kulttuurikirjon sadonkorjuu -julkaisussa. Laurean tuore julkaisu oli keino kansainvälisen yhteistyön jatkumiselle haastavasta maailmantilanteesta huolimatta.

Päätoimittaja Elina Wainio toimii Laureassa lehtorina ja opiskelijavaihtojen koordinaattorina. Idea julkaisuun lähti viime kesänä turhautumisesta koronatilanteeseen, matkustusrajoituksiin ja siihen, että kansainväliset projektit jäivät tauolle.

- Olen aina täynnä ideoita. Viime kesänä ajattelin, että on pakko olla jokin keino jatkaa kansainvälistä yhteistyötä koronarajoituksista huolimatta, Elina kertoo.
- Julkaisun lähtökohta oli ajatus siitä, että kaikki matkustaisivat muistoihinsa ja jakaisivat kokemuksia, jotka toisivat meidät yhteen eri maista.

Projektin alussa Elina lupautui olemaan kirjoittajille henkisenä tukena ja auttaa heitä prosessissa parhaansa mukaan. Hän huomasi, että kirjoitusprosessi syvensi yhteyksiä moniin mukana olleisiin kollegoihin.

- Syntyi tunne kirjoittajien yhteisöstä. Uskon, että tätä julkaisua ympäröi erityinen yhteishenki, Elina kuvailee.

Kansainvälistä yhteistyötä rajoituksista huolimatta

Eräs julkaisun kirjoittajista, brasilialainen Márcia Agostini Ribeiro, koki pandemian vaikutuksen niin ikään haastavina työssään. Hän työskentelee U.Experiencessä, brasilialaisessa kansainvälistymisprosesseja kehittävässä korkeakouluverkostossa.

- Pandemia iski kansainvälistymisprosesseihin kovaa, mutta samalla se toi mahdollisuuksia, kuten tämän upean verkoston ystäviä ympäri maailmaa, Marcia pohtii.
- Kirjoitusprosessi oli minulle kahdella tapaa tärkeä. Se auttoi järjestelemään ajatuksiani ja toimintaani keskellä ”hurrikaania”. Henkilökohtaisella tasolla se auttoi minua pääsemään takaisin kirjoittamisen pariin.

Sekä Marcia että Elina pohtivat, että julkaisun merkitys piilee sopeutumisessa haastavaan tilanteeseen, jossa kulttuurien väliset kohtaamiset jäivät vähemmälle.

- Voimme alkaa luomaan uutta normaalia, Elina kiteyttää.
- Tämä on esimerkki siitä, että voimme jatkaa kulttuurien välisiä kohtaamisia ilman, että tapaamme toisiamme. On tärkeä nähdä myös toisia näkökulmia, Marcia pohtii.

Kokemukset uuteen arvoon

Siinä missä Marcia kirjoitti julkaisuun korkeakoulujen näkökulmasta, Laureasta turvallisuusalan tradenomiksi valmistunut Janica Virkkunen kirjoitti artikkelin omasta kokemuksestaan.

- Opintojeni viimeisenä harjoittelujaksona olin vapaaehtoistöissä Keniassa, ja kirjoittamani artikkeli pohjautui siihen. Artikkeli oli hyvä tapa käsitellä kokemusta sekä prosessoida ajatuksia ja tunteita.
- Oli todella iso kunnia päästä tähän julkaisuun mukaan. Hienoa, että projekti ja tarina tulee kuulluksi, Janica iloitsee.

Janica uskoo, että julkaisu tuo eri kulttuurit ja kulttuurien väliset kokemukset helposti lähestyttävään muotoon, sillä tarinat kumpuavat omasta yhteisöstä ja verkostosta:

- Luulen että monelle kirjoittajista, ainakin itselle vahvasti, tämä oli tapa nostaa uuteen arvoon se kokemus ja matka, mikä on tullut käytyä.

Päätoimittaja Elina Wainio kertookin olleensa yllättynyt siitä, kuinka iloisesti kirjoittavat lähtivät mukaan projektiin. Hän uskoo, että yhteisöllisyyden ja kansainvälisen yhteistyön korostamisen lisäksi julkaisu tarjosi niin kokeneemmille kirjoittajille kuin opiskelijoillekin mahdollisuuden henkilökohtaiseen kehitykseen.

- Se matka, jonka kirjoittaja tekee korviensa välissä, on varmasti merkittävä, Elina pohtii.

Lue Marcian, Janican ja muiden artikkelit Kulttuurikirjon sadonkorjuu -julkaisusta Theseus-palvelussa.

Lisätietoja: