Kuka ottaa koppia vankien palveluista?

Suomen vankiloista vapautuu vuosittain noin 5 000 vankia. Eri selvityksien ja tutkimuksien mukaan yli 80 prosenttia vankeusrangaistuksen suorittaneista on päihderiippuvaisia ja lähes jokaisella on erilaisia mielenterveyden häiriöitä. Ilman asuntoa vapautuvia on 30 prosenttia. Laurea-ammattikorkeakoulussa rikosseuraamusalalle kouluttautuneiden kokemusasiantuntijoiden mukaan rikostaustaisille ja vangeille suunnatuissa palveluissa on kehittämisen varaa.

Kuluvan vuoden alusta alkaen vastuu vapautuvien vankien palvelutarpeen arvioinnista ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä on ollut hyvinvointialueilla. Koulutuksesta vastaavat vankien kotikunnat. Työllistymisen palveluista vastaavat TE-toimistot. Vangit tarvitsevat etenkin vapautumisvaiheessa monia palveluita. Monet vangit kaipaavat vapautuessaan kokonaisvaltaisesti heidän tilanteensa huomioivaa tukea. Käytännössä siitä vastaavat usein eri yhdistykset ja säätiöt. Rikostaustaisten ja vankien palveluiden näkökulmasta yhteistyön ra­ken­ta­mi­nen moninaisten toimijoiden välillä onkin erityisen tärkeää.

Laurea-ammattikorkeakoulussa rikosseuraamusalalle kouluttautuneiden kokemusasiantuntijoiden mukaan rikostaustaisille ja vangeille suunnatuissa palveluissa on kehittämisen varaa. Jatkumoita elämän eri nivelvaiheisiin sekä työllistymistä tukevia palveluita tarvitaan lisää, jotta yhteiskunnalliseen osallisuuteen sekä toimijuuteen olisi aidosti mahdollisuus. Usein paras lopputulos saavutetaan ammattilaisen ja koulutetun kokemusasiantuntijan yhteistyönä. 

Vailla vakinaista asuntoa ry:n Kokema-tiimissä kokemusasiantuntijana toimivan Tii Judenin mukaan myös vankeuden aikaisessa rangaistusaikasuunnittelussa olisi tärkeää tehdä nykyistä yksilöllisemmin kuntoutussuunnitelmia. 

– Etenkin naisvankien erityisiä tarpeita ei välttämättä tunnisteta riittävästi. Rangaistuksen sisällä ei tulisi olla rangaistusta toisintavia käytänteitä vaan enemmän tukea, jotta ihminen saa aidosti välineitä muutostyöskentelyynsä, Juden sanoo.

Juden peräänkuuluttaa myös kokemusasiantuntijoiden ja Rikosseuraamuslaitoksen välistä yhteistyötä. 

– Rikosseuraamuslaitos voisi ottaa enemmän yhteistyöhön mukaan kokemusasiantuntijoita ja osaltaan edistää heidän paluutaan yhteiskuntaan. Myös luottamuksellista suhdetta vankien kanssa on usein helpompaa rakentaa, kun työskentelyssä virkamiehien kanssa olisi vertaistoimijoita.

Helsingin rikosseuraamuskeskuksen johtaja Karoliina Taruvuoren mukaan Rikosseuraamuslaitoksessa on viritelty keskustelua kokemusasiantuntijoiden vahvemmasta roolista osana työyhteisöä. Kokemusasiantuntijuus nähdään tärkeänä osana rikosseuraamusasiakkaiden integroitumisessa yhteiskuntaan ja kohti rikoksettomuutta. 

– Toivotaan, että asia saa tuulta siipien alle ja kokemusasiantuntijuus tulee vahvemmin osaksi Rikosseuraamuslaitoksen työtä, Taruvuori toteaa.

Vankimessuilla on tarjolla monipuolisesti tietoa palveluista

Vankimessut-tapahtuman avulla edistetään vuoropuhelua, torjutaan toiseutta sekä puolustetaan rikostaustaisten uusia mahdollisuuksia yhteiskunnassa. 

Vankimessujen tarkoituksena on ohjata ja tuoda tietoa palveluista, joita vangit ja muut rikostaustaiset sekä heidän läheisensä voivat käyttää rangaistuksen aikana ja sen jälkeen. 

Messuilla esittäytyy asumispalvelujen, oppilaitosten ja työllisyystoimijoiden edustajia, päihdetyön yksiköitä, lapsi-, perhe- ja omaistyön palveluja sekä monia muita vankien ja rikostaustaisten parissa toimivia yhteisöjä. Tapahtuman lukuisat näytteilleasettajat tekevät näkyväksi sitä, miten paljon yhteiskunnassamme on tarvetta mutta myös saatavilla apua ja tukea. 

Suomessa arvioidaan olevan noin 8 000–10 000 lasta, joiden vanhempi tai molemmat vanhemmat ovat vankilassa. Vankeusrangaistus vaikuttaakin aina moniin ihmisiin vangin lähipiirissä. Heidän tarvitsemaan tukeen uudessa tilanteessa on laajemmin havahduttu vasta viime vuosina. Lapsi- ja perhetyön toimijat ovat tarjonneet messuilla tietoa vankien perheille ja lapsille tarjolla olevista palveluista ja tuesta.

Tämän vuoden tapahtuman järjestävät: Laurea-ammattikorkeakoulu, Kalliolan Setlementti ry, Silta-Valmennusyhdistys ry, Irti Huumeista ry, Stop Huumeille ry, Nuorisoasuntoliiton Katu-hanke, Romanifoorumin D7-hanke sekä Naistenkartanon & VVA ry:n Supernovat-hanke. 

Tapahtuma järjestetään 4.6.2023 klo 10.00-15.00 Helsingissä Kalliolan Setlementtitalossa Sturenkatu 11.

Lisätietoja:

Laurea-ammattikorkeakoulu, rikosseuraamusalan lehtori Janika Lindström,  p.  040 637 5006 / janika.lindstrom@laurea.fi

Silta-Valmennusyhdistys ry, toimitusjohtaja Kimmo Kumlander,  p. 050 529 9675

Lisätietoja: